Etusivu Esittely Asukkaat Toiminta Tallikirja

VIRTUAALIHEVONEN || A SIM-GAME HORSE



MUISTOSIVUT


lopetettu 31.08.2017 etujalkojen toistuvien niveltulehdusten takia 21-vuotiaana



Moonmonster MPB

YLA2, ERJ-II, VWY-II

© kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Moonmonster MPB eli Monni
s. CAS26, 21v (s. 11.09.2012, 3v 13.05.2013)
welsh part bred -ori (50% welshverta), VH12-023-0118
mustankimo, 143cm, kasv. Moana part breds, NZ
om. Moana part breds VRL-01851, NZ
estepainotteinen, heA/130cm

Luonne

Monni. Sehän kuulostaa sellaiselta leppoisalta, rauhalliselta ponilta, jolla on iso maha ja leveä selkä. Sellaiselta nelijalkaiselta, joka ei hätkähdäkään kun ympärille kerääntyy kymmenen yli-innokasta ja kovakouraista aloittelevaa hoitajaa. Sellaiselta, joka tervehtii ilolla suurta, rehevää laidunta, eikä välitä silloin tuon taivaallista ympäröivästä maailmasta. Jos annat nimestä syntyneiden mielikuvien ottaa vallan, saatat yllättyä tavatessasi meidän Monnimme.

Hoitaessa Monnia kuvaa parhaiten sanalla arvaamaton. Joskus ori voi olla ihan ok. Se saattaa hieman liikuskella karsinassa, vähän mulkaista rumasti hoitajaansa, mutta kuitenkin pitää niin sanotusti kädet kiltisti sylissään, eli ei pure tai potki. Joskus taas Monnilta menee syystä X hermo, ja se saattaa tulla jo karsinan ovelle tulijaa vastaan korvat luimussa ja hampaat irvessä. Silloin kannattaakin suosiolla pistää poika käytävälle ketjuihin, koska pahoina päivinään tämä poni on oikeasti Paha. Silloin ei hampaiden käyttöä pelätä oriin osalta ja saattavatpa kaviotkin viuhahdella, usein vieläpä varsin tarkasti hoitajan suuntaan tähdättynä. Ja kipeää jo pelkät hampaatkin tekevät, karsinoiden siivoaminen olkapää tikeissä on nimittäin aika ikävää puuhaa (ja nyt puhuu kokemuksen syvä rintaääni!). Yleensä Monnilla on kuitenkin "tasaisia päiviä", mikä tarkoittaa sitä, että ori uhittelee, kiukuttelee ja näykkii, mutta jättää pahimmat hampaiden terottelut välistä. Tällöin oriin voi hoitaa vaikka karsinassakin, kunhan vain pitää silmät selässäänkin. Monni on siis temperamenttinen ja arvaamaton ori, joka on myös varsin orimainen tapaus.

Moni Monnia hoitanut ihmettelee, miksi näin arvaamatonta ja orimaista otusta pidetään oriina. Vastaus kysymykseen löytyy, kun näkee oriin liikkeessä. Monnilla on joustavat, lennokkaat liikkeet ja vielä upeampi hyppytyyli. Eikä ori oikeastaan ole kovin paha ratsastaa, ainakaan jos on joutunut hoitamaan sitä pahimpina päivinä. Toki Monni on herkkä, reaktiivinen ja kuuma, mutta kuitenkin jollain kummallisella tavalla yhteistyöhaluinen. Ratsastajan on tosin osattava asiansa, sillä ilmaiseksi Monni ei anna mitään eikä virheitäkään saa oriilta hevillä anteeksi. Kouluratsastus ei ole Monnille ongelma, kunhan se vain kunnioittaa ratsastajaansa ja on hyvin tämän avuilla. Estehevoseksi Monni on itseasiassa varsin hyväkin kouluponi, liikettä kun löytyy ja orimainen ori esiintyy mielellään. Esteradalla Monni on kuitenkin kuin kotonaan. Parhaimmillaan ori on kertakaikkisen upea poni, joka on samalla sekä nopea että huolellinen. Uusinnassa se kääntyy kuin pennin päällä ja rohkean luonteensa ja ketterän jalkatekniikkansa ansiosta lyhyet lähestymiset isoillekin esteille onnistuvat. Korkeus tai radan teknisyys ei siis takuulla ole este Monnin menestymiselle estekentillä, mutta ratsastajan ei juuri kannata virheitä radalla tehdä, sillä Monnin kosto on hirmuinen (hiekkakylpy ja maaperänäytteiden ottaminen ovat vakio).

Suku

i. Juksulan Avoir March
wpb (50%), tprt, 144cm
KTK-III, ERJ-III, YLA2
ii. Avoir Mauvais Caractere
wm, m, 119cm, KTK-II, VWY-III
iii. Mal Faustino
iie. Silwerhood's Ninitra
ie. Marcella
mecklb, m, 164cm, KTK-III, YLA2
iei. Marabon Larw
iee. Melinda II
e. LD Moonbeam
wpb (50%), rnkm, 144cm
YLA2
ei. Moonlight's Fireing moon ox
ox, rnkm, 154cm
eii. Try ox
eie. Moonlight's Little Star ox
ee. Brendawood's Twez
wB, rn, 132cm
eei. Verdefly's Yoxir
eee. Dusty Tweety

Monnilla on sukua 2 polvea virtuaalimaailmassa.

Kadonneiden sukulaisten ja 3. polven sukuselvitys
Isänisä Avoir Mauvais Caractere (kadonnut) hurmasi kaikki jo paikallaan seistessään. Atteksi kutsuttu ori oli nimittäin kiiltävän musta ja suurin, valkoisin merkein varustettu mounttiori, jonka vaaleanpunainen turpa ja suuret, tummat silmät riittivät sulattamaan kenen tahansa poni-ihmisen sydämen. Ja kuin kirsikkana kakun päällä, oli oriilla lennokkaat, tarmokkaat liikkeet ja hyvä hyppytyyli. Atte on menestynyt loistavasti niin este-kuin kouluratsastuksessa, joidenka lisäksi oriilla on sijoituksia muistakin lajeista, kuten kenttäratsastuksesta ja valjakkoajosta. Oriin rakenteessakaan ei juuri ollut sanottavaa, sillä näyttelymenestystäkin löytyy ja ori on hyväksytty kantakirjaan toisella palkinnolla. Luonteeltaan Atte oli ranskalaiseen tapaan karismaattinen ja temperamenttinen, mutta silti ori oli kiltti ja ihmisrakas ori. Atte nautti esiintymisestä eikä voinut jättää tilaisuutta omaan show'hun koskaan käyttämättä. Atte on vaikuttanut jonkin verran jalostuksessakin, sillä oriilla on viisi jälkeläistä. Sen jälkeläiset ovat kyvykkäitä esteponeja, joilla on myös hyvät liikkeet. Varsat ovat pärjänneet varsin mukavasti esteradoilla ja muutamalla on myös näyttelymenestystä. Aktiivisen elämän elänyt welsh mountain ori lopetettiin vanhuuden vaivoihin 22 vuoden iässä.

Isänisänisä Mal Faustino (evm) oli rauhallinen wm-ori, joka on kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle. Suloinen, läsipäinen tummanruunikko ori syntyi Ranskassa eräällä hyvin tunnetulla welsh-kasvattajalla. Ori asuikin ensimmäiset viisi elinvuottaan kasvattajallaan, se ajo-opetettiin ja esiintyi hyvin paljon näyttelyissä sekä näyttelyiden ajoluokissa. Varsinaisiin valjakkoajokilpailuihin Mal Faustino ei koskaan osallistunut. Mal Faustino myytiin Irlantiin, josta eräs welshponeja Keski-Eurooppaan maahantuova poniharrastaja bongasi oriin ja osti sen asiaa sen kummemmin harkitsematta. Mal Faustino kuljetettiin takaisin Keski-Eurooppaan, Belgiaan, jossa se asusteli jonkin aikaa maahantuojan myyntitallilla ja aloitteli ratsukoulutustaan. Ori oppikin ratsun salat nopeasti ja nautti selvästi hyppäämisestä. Näyttävälle ja hyvärakenteiselle oriille löytyi sopiva ostaja ja ori vaihtoi omistajaansa muuttaen takaisin Ranskaan. Oriin uuden omistajan tytär kilpaili Mal Faustinolla esteratsastuksessa pieniä luokkia muutaman vuoden, mutta kasvoi nopeasti ulos pienestä ponista ja Mal Faustino sai taas jäädä ajoponiksi, sekä näyttelyitä kiertämään. Nykyään Mal Faustino on 23-vuotias, yhä terve ja kevyessä ajokäytössä. Ori ei ole enää jalostuskäytössä heikentyneen tiinehdyttämiskykynsä takia, mutta se ei yhtään hälvennä oriin saavutuksia periyttäjänä: oriilla on useita kantakirjattuja tammajälkeläisiä, sekä kymmenen kantakirjattua orijälkeläistä. Kaikilla oriin jälkeläisillä on rauhallinen luonne, sekä hyvät estelahjat.
Isänisänemä Silwerhood's Ninitra (evm) oli vilkas tamma, joka syntyi Iso-Britanniassa puolivillissä welshponilaumassa. Tamman kasvattaja tahtoi kasvattaa omien sanojensa mukaan alkuperäisiä, kestäviä ja Iso-Britannian luontoon sopivia welshponeja eikä siksi antanut painoa näyttelypalkinnoille tai kilpailutuloksille. Ninitraa ensimmäinen talvi koettelikin kovasti, mutta se oli edelleen hengissä seuraavana keväänä - tosin laihana ja varsin rujonnäköisenä. Sinä keväänä päätti tamman kasvattaja myydä muutaman varsan ja Ninitra joutui myyntilistalle. Tamman suku ei ollut kovinkaan kummoinen, tamma oli yksivuotiaana laiha ja ruma, eikä se liikkunut kovinkaan kauniisti huterilla jaloillaan. Silti Ninitra saatiin myytyä - todella pilkkahintaan, ja se matkusti Irlantiin. Tamma päätyi erään yksityisomistajan huostaan. Vuodet kuluivat, puolivillistä tammavarsasta kasvoi varsin nätti, hyvin kesy tamma. 5-vuotiaana kimoa tammaa ei voinut enää tunnistaa samaksi hevoseksi joka oli luomukasvattajan luota neljä vuotta sitten lähtenyt! Ninitra oli ratsukoulutettu ja se toimi omistajansa tyttären ja pojan ratsuna ja osallistui silloin tällöin läheisen ponikerhon pikkukisoihin sekä koulu- että esteratsastuksessa, sekä hubertusratsastuksiin. Perhe muutti Ranskaan ja muutaman vuoden kuluttua lapset kasvoivat pikkutammasta ulos ja Ninitra annettiin ylläpitoon eräälle ratsastuskoululle. Tamma toimikin yli kymmenen vuotta ratsastuskoulun tuntiponina. Ninitra ei ollut kovinkaan suosittu vilkkaan luonteensa takia, mutta se oli silti varsin helppo hoitaa ja ratsastaa ja sopi useimmille ratsastajille. 18-vuotiaana tamma siirtyi takaisin omistajilleen ja se teki muutaman varsan ennen kuolemaansa 23-vuotiaana.

Isänemä Marcella (kadonnut) oli koko tallin kauhu. Tamma oli luonteeltaan hankala, oikukas, tammamainen, herkkä, kuuma... Negatiivissävytteistä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tamma todellakin oli ansainnut lempinimensä "Hirmu". Musta kaunotar tuotiin Suomeen team Ryckin toimesta 5-vuotiaana, jolloin se ostettiin takaisin Saksaan Light Dragon -nimiselle tallille. Light Dragon oli suuri kilpatalli, jossa tamma ei viihtynyt lainkaan, vaan muuttui levottomaksi ja alkoi käyttäytyä karsinassa entistä hankalemmin. Niinpä Hirmu siirrettiin Saksasta saman omistajan pienemmälle tallille Suomeen. Juksula oli hieman pienempi ja hevosia oli vähemmän, joten Hirmu sai enemmän huomiota ja vuosien mittaan tamman luonnekin hieman tasoittui. Marcella eli 22-vuotiaaksi ja se ehti saada viisi varsaa. Sen varsat ovat menestyneet erinomaisesti esteratsastuksessa ja muutamalla on myös runsaasti sijoituksia kouluratsastuksesta. Hirmulla itsellään oli sijoituksia niin este-, koulu- kuin kenttäratsastuksestakin. Lisäksi tamma löytyy kantakirjasta kolmospalkinnolla ja se on palkittu yleislaatuarvostelussa ja kahdessa eri estehevosten laatuarvosteluissa.

Isänemänisä Marabon Larw (evm) oli pikimusta ja temperamenttinen mecklenburgori. Ori hyppäsi 140cm ja 150cm ratoja, mutta olisi todennäköisesti selvinnyt 160cm radoistakin. Jostain tuntemattomasti syystä Marabon Larw'ia ei viety esteratsastuksessa kykyjensä rajoille vaan se sai kahmia voittoja ja hyviä sijoituksia pienemmistä korkeuksista hypäten kuitenkin kotiharjoituksissa 160cm ylittäen joskus 170cm esteen siinä sivussa. Marabon Larw'lla oli myös laadukas ravi ja laukka, mutta sen käynnissä oli paljon puutteita. Oikukkaasta luonteestaan tunnetuksi tullut ori ei malttanut koskaan kävellä rentona ja oli muutenkin hyvin malttamaton luonteeltaan. Marabon Larw lopetti estehevosenuransa 15-vuotiaana reväytettyään takareitensä lihaksen. Tämän jälkeen ori kantakirjattiin, eikä täyttänyt odotuksia: hyvin menestynyt ori sai vain II-palkinnon ylittäen juuri ja juuri hyväksymiseen vaaditut pisteet. Huonohkon kantakirjaustuloksensa ja hankalahkon luonteensa takia Marabon Larw sai varsin vähän morsiamia. Lisäksi ori osoittautui varsin huonoksi tiinehdyttäjäksi ja suurinosa sen astumista tammoista jäi tyhjiksi. Marabon Larw lopetettiin 18-vuotiaana kun omistajalla ei enää ollut varaa pitää sitä eikä tahtonut myydä oriansa kiertoon.
Isänemänemä Melinda II (evm) oli ainoan tyttärensä tavoin tavattoman kaunis musta kaunotar. Mutta myös luonne oli samanlainen, jopa ehkä piirunverran tuittupäisempi ja hankalampi mikäli se vain on mahdollista. Melinda oli aika pieni, täysverisukuinen ja ehdottomasti estepainotteinen. Kouluratsastukseen eivät tamman liikkeet eivätkä hermot riittäneet. Melinda hyppäsi pääasiassa 130cm kansallisia esteratoja, hommasi itselleen ison kasan hylkäyksiä kieltojen ja tottelemattomuuksien takia. Se ei ollut mitenkään epätavallista, että tamma vain päätti ettei sitä huvittanut, löi jarrut ratatempoisesta laukasta pohjaan ja muutaman pukkihypyn saattelemana teki täyskäännöksen portille. Joskus taas Melinda hyppäsi kuin unelma. Melinda varsoi 17-vuotiaana ainoan varsansa, Marcellan, minkä jälkeen tamma vietteli loppuikänsä laiduntaen, omistajiensa puoliksi unohtamana.

Emänisä Moonlight's Fireing moon (kadonnut) oli siro, kimo arabialainen täysverinen. Oriilla oli suuret merkit, jotka eivät tosin näkyneet karvan kimoutumisen takia. Luonteeltaan Kuu oli äärimmäisen kiltti hoitaessa, mutta ratsuna herkkä ja kuuma. Ori vaati hyvin istuntansa hallitsevan ratsastajan toimiakseen kunnolla. Kuu oli arabialaiseksi poikkeuksellisen hyvä hyppääjä ja sillä onkin sijoituksia jopa 130cm-luokista. Kuulla on neljä varsaa. Kuu eli hyvin vanhaksi, sillä se kuoli vanhuuteen vasta 32-vuotiaana.

Emänisänisä Try (evm) oli ruunikko, 155cm-korkea arabialaisori. Se syntyi Puolassa ja aloitti siellä kilpailu-uransa ensin laukkakilpailuista. Ori oli kuitenkin liian kärsimätön pitkille matkoille, joita arabit yleensä juoksivat ja se myytiinkin pian ratsuksi Saksaan. Ori kilpaili sekalaisesti esteitä, koulua ja kenttää helpoissa luokissa ja pärjäsi ihan kohtalaisesti. Ori astui muutamia tammoja ennen kuin se lopetettiin jännevamman takia.
Emänisänemä Moonlight's Little Star (evm) oli väriltään rautiaankimo isoilla merkeillä varustettuna. Tamma oli luonteeltaan arka, mutta ystävällinen. Se kiintyi hoitajiinsa kovasti ja oli näille luotettava ja uskollinen ystävä. Tamma kilpaili jonkin verran westernissä, mutta pääasiassa se toimi harrastehevosena ja siitostammana. Säkäkorkeutta tammalla oli 152 senttiä.

Emänemä Brendawood's Twez (kadonnut) oli ruunikko welsh-tamma, joka edusti B-sektiota. Tamma oli 132cm korkea ja estepainotteinen. Tipiksi kutsutulla tammalla on kymmenisen sijoitusta esteratsastuksen parista, lähinnä 90cm-100cm luokista, mutta myös pari 110cm-tasolta. Luonteeltaan Tipi oli temperamenttinen ja hieman tammamainen, muttei kuitenkaan ilkeä. Tipi sai kaksi tammavarsaa ennen kuin se kuoli tuntemattomasta syystä 19-vuotiaana.

Emänemänisä Verdefly's Yoxir (evm) oli aikoinaan Britanniassa erittäin tunnettu welsh B -ori. Tämä kimo komistus nimittäin hyppäsi kokoisekseen poniksi aivan uskomattoman hyvin. Sillä on runsaasti sijoituksia 110cm avoimista esteluokista, mutta myös muutamia puhtaita ratoja 120cm-luokista, eli vain hieman itseään pienemmistä esteluokista! Säkäkorkeutta oriilla oli nimittäin vain 128cm. Ori vaikutti paljon jalostuksessa ja sillä on useita kansainvälisissä poniluokissa menestyneitä varsoja.
Emänemänemä Dusty Tweety (evm) oli mustanruunikko, 129cm-korkuinen pikkutamma, jolla oli energinen ja hieman oikukas luonne. Tamma toimi lähinnä yksityisponina kevyessä kilpailukäytössä hieman kaikissa ratsastuksenlajeissa. Mitään ihmeellistä menestystä ei tamma saanut, mutta se teki eri ratsastajilla ihan tasaista tulosta helpoista luokista. Tamma kantakirjattiin toiselle palkinnolle ja se varsoi kahdesti.

Jälkeläiset
CAS32, o. Moon above Ohio MPB, e. LD Cheyenne

Kilpailut

Estekilpailut, sijoituksia 45 kpl
18.10.2013, Juksula, ERJ, 50cm, 1/36
21.10.2013, Juksula, ERJ, 50cm, 4/36
26.10.2013, Juksula, ERJ, 50cm, 3/36
06.11.2013, Juksula, ERJ, 120cm, 6/60
08.11.2013, Juksula, ERJ, 130cm, 3/60
13.11.2013, Koston, ERJ, 130cm, 2/50
14.11.2013, Koston, ERJ, 130cm, 2/50
15.11.2013, Koston, ERJ, 130cm, 5/50
15.11.2013, Juksula, ERJ, 130cm, 7/60
17.11.2013, Juksula, ERJ, 130cm, 3/60
25.11.2013, Mewian Welsh, ERJ, 130cm, 2/50
26.11.2013, Satulinna, ERJ, 130cm, 6/50
22.12.2013, Mewian Welsh, ERJ, 130cm, 1/50
27.12.2013, Sonic WBs, ERJ, 120cm, 1/100
28.12.2013, Sonic WBs, ERJ, 130cm, 2/100
24.02.2014, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 2/30
27.02.2014, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 2/30
28.02.2014, Breawa, ERJ, 130cm, 2/30
01.03.2014, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 1/30
01.03.2014, Nuovan talli, ERJ, 130cm, 4/30
02.03.2014, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 5/30
03.03.2014, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 2/30
04.03.2014, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 3/30
07.03.2014, Odelie's Loves, ERJ, 130cm, 2/30
08.03.2014, Whispering Heaven, ERJ, 130cm, 3/40
16.03.2014, Haavelaakso, ERJ, 130cm, 5/30
16.04.2014, Juksula, ERJ, 130cm, 3/60
07.05.2014, Elisan yksityiset, ERJ, 130cm, 2/30
11.05.2014, Elisan yksityiset, ERJ, 130cm, 1/30
14.05.2014, Elisan yksityiset, ERJ, 130cm, 2/30
06.06.2014, Ponipallero, ERJ, 130cm, 4/50
03.08.2014, Juksula, ERJ, 130cm, 2/60
06.08.2014, Juksula, ERJ, 130cm, 5/60
26.10.2014, Juksula, ERJ, 130cm, 3/60
31.10.2014, Solo, ERJ cup, 120cm, 19/299
07.11.2014, Yemene, ERJ, 130cm, 3/40
11.11.2014, Crash, ERJ, 130cm, 4/30
14.03.2015, Juksula, ERJ, 130cm, 2/60
23.03.2015, Juksula, ERJ, 130cm, 6/60
30.03.2015, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 5/30
01.04.2015, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 5/30
02.04.2015, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 3/30
07.04.2015, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 2/30
08.04.2015, Lowland Stud, ERJ, 130cm, 1/30
06.05.2015, Farbranch, ERJ, 130cm, 5/30

Koulukilpailut, sijoituksia 39 kpl
10.12.2013, Fifth Bridge, KRJ, he A, 1/30
11.12.2013, Fifth Bridge, KRJ, he A, 5/30
12.12.2013, Fifth Bridge, KRJ, he A, 5/30
13.12.2013, Fifth Bridge, KRJ, he A, 3/30
22.12.2013, Diethelm, KRJ, he A, 4/40
29.12.2013, Huvitutti, KRJ, he A, 2/50
01.01.2014, Fifth Bridge, KRJ, he A, 3/30
02.01.2014, Fifth Bridge, KRJ, he A, 2/30
03.01.2014, Fifth Bridge, KRJ, he A, 3/30
09.01.2014, Fifth Bridge, KRJ, he A, 3/30
18.01.2014, Takamaiden, KRJ, he A, 1/50
30.01.2014, Parodia, KRJ, he A, 2/50
31.01.2014, Diethelm, KRJ, he A, 7/50
01.02.2014, Parodia, KRJ, he A, 2/50
07.03.2014, Juksula, KRJ, he A, 6/60
28.04.2014, Rimeyard, KRJ, he A, 5/100
29.05.2014, Juksula, KRJ, he A, 3/60
02.06.2014, Vaapukka, KRJ, he A, 5/40
04.06.2014, Vaapukka, KRJ, he A, 3/40
06.06.2014, Juksula, KRJ, he A, 6/60
07.06.2014, Parodia, KRJ, he A, 1/40
01.08.2014, Aittohaara, KRJ, he A, 7/50
06.10.2014, Zurück, KRJ, he A, 2/30
18.10.2014, Juksula, KRJ, he A, 2/60
22.10.2014, Juksula, KRJ, he A, 7/60
24.10.2014, Juksula, KRJ, he A, 4/60
08.11.2014, Verner, KRJ, he A, 2/30
09.11.2014, Verner, KRJ, he A, 1/30
14.11.2014, Verner, KRJ, he A, 3/30
16.11.2014, vt Wuki, KRJ, he A, 6/60
18.11.2014, vt Wuki, KRJ, he A, 7/60
22.11.2014, vt Wuki, KRJ, he A, 5/60
05.02.2015, Villahaka, KRJ, he A, 1/50
06.02.2015, Villahaka, KRJ, he A, 7/50
07.03.2015, Yoran, KRJ, he A, 1/40
01.04.2015, Juksula, KRJ, he A, 6/60
04.04.2015, Juksula, KRJ, he A, 1/60
19.04.2015, Rohkelikko, KRJ, he A 5/50
29.04.2015, Kuuralehto, KRJ, he A, 3/30

Muut kilpailut, sijoituksia 4 kpl
07.01.2013, Moondance, VALJ, helppo, 1/11
08.01.2013, Moondance, VALJ, helppo, 2/11
15.01.2013, Konkkaronkka, VALJ, helppo, 3/23
06.06.2014, Juksula, KERJ, harraste, 4/40


Näyttelyt
27.01.2013, kutsu, MSY, ponioriit, SIN, SIN3 (tuom. sabina)
21.02.2013, kutsu, VSN, ratsuponit, 8/10, 30p (tuom. Gin)

Laatuarvostelut
27.11.2016, VWYL, VWY-III (5 + 6 + 4 + 20 + 2,5 = 37,5p)

30.11.2016, ERJL, ERJ-II (7,5 + 40 + 12 + 20 + 15 = 94,5p)

27.01.2017, VWYL, VWY-II (6 + 6,5 + 5 + 22 + 5 = 44,5p)

30.01.2017, YLA, YLA2 (28 (15+13) + 22 (19+3) + 17 + 14 (14+0) + 7 = 88p)

31.08.2017, VWY-jalostusarvostelu, VWY-C


Päiväkirja & valmennukset

Uusin kirjoitus on ensimmäisenä.

kesäkuu CAS44, päiväkirjamerkintä 30.11.2016
Kävimme tänään Monnin kanssa Esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa arvioitavana. Poni käyttäytyi yllättävän hyvin - jos siis otetaan huomioon sen perusluonne. Selvisimme reissusta kuitenkin vain parilla mustelmalla, eikä kukaan tilaisuuden muista hevosista loukkaantunut fyysisesti vaikka Monni melkoista show'ta arviointipaikalla esittikin. Henkiset traumat ovat sitten ihan eri juttu... Kotiintuomisikseen Monni sai toisen palkinnon, mikä olikin ihan odotettua. Oriin emä kun on kilpaillut esteitä vain kuuden sijoituksen verran eli sieltä suunnalta Monni sai vain kolme pistettä (jotka muuten sukupisteitä laskenut työntekijä unohti ensin laskea mukaan). Jälkeläispisteitä ori saikin sitten täydet, sillä Monnin ainokainen, vitivalkoinen Prinssi-poni, on hienosti kerännyt komeat 40 sijoitusta ERJ:n alaisista kilpailuista! Selvästi poika on tullut isäänsä. Monnin seuraava etappi on yleislaatuarvostelu - siis mikäli vanhan herran isältä perityt, heikot etujalat vielä kestävät sinne saakka...
Nintsu

maaliskuu CAS42, päiväkirjamerkintä 29.05.2016
Vajaat viisi CAS-vuotta sitten ajattelin vielä, että Monni palaisi kilpakentille, ehkäpä kenttäponina. Sitä silmällä pitäen oritta onkin treenattu enimmäkseen maastossa ja erityisesti maastoesteillä. Kenttäkilpailu-uran aloittaminen on kuitenkin viivästynyt kahdesta syystä. Ensinnäkin kenttäkisalistoillani on ollut niin paljon poneja, ettei Monnille ole ollut tilaa. Toisekseen oritta on alkanut vaivata sen hentorakenteiset etujalat, tämä vaiva on tosin tullut vasta ihan tämän vuoden aikana. Etujalkojen vuohisnivelet on jouduttu tänä vuonna piikittämään jo kolmesti ja viime vuoden lopullakin kerran, vaikkei ori ole edes ollut täydessä kisatreenissä. Toki Monnilla on hypätty, mutta melko pientä kuitenkin.
Ikää Monnilla on nyt 16-vuotta ja oriin isä oli vain vuoden vanhempi kun se alkoi oireilla samalla tavalla. Monnin isä jouduttiin peräti lopettamaan jatkuvien vuohisnivelten tulehdusten takia. Siksi olenkin päätynyt siihen ratkaisuun, ettei Monnilla enää lainkaan hypätä. Röntgen-kuvissa ei mitään merkittäviä muutoksia näy mutta kertoohan samojen nivelten jatkuva tulehtuminen siitä, että rasitusta on liikaa. Nyt se siis on varmaa - kilpakentillä ei Monnia enää nähdä. Oritta moinen tuskin haittaa, sillä sillä on tarhastaan suora näköyhteys tammalaumaan, jota poni tietenkin pitää täysin omanaan. Siinä sitä riittää herralle puuhaa eläkepäiviksi, kun vahtii parikymmenpäistä laumaa tammoja ja niiden varsoja! Laihdutuskuurille Monni on tosin laitettava, sillä piikitysten takia sairaslomailtuaan se on hieman päässyt lihomaan. Mitä ne tammatkin sanovat jos kosijalla on kunnon roikkomassu matkassa!
Nintsu

syyskuu CAS37, päiväkirjamerkintä 16.05.2015
Vihdoin ja viimein on koittanut se suuri päivä, kun upean, vitivalkoisen Monnimme kilpailu-ura on tullut päätökseensä. Saldona oriin menestyksekkäältä kilpauralta on hienot 45 sijoitusta 120-130cm-radoilta, joukossa jopa yksi sijoitus arvostetusta ERJ-cupista! Esteiden lisäksi Monni ehti näyttäytyä kouluradoillakin keräten valkoisten aitojen sisältä 39 sijoitusta helppo A-luokista. Kirsikkana kakun päällä löytyy yksi sijoitus kenttäkilpailuistakin! Monipuolisen uran teki meidän Monni ja ties mitä vielä ehtii saavuttaa lisää, sillä ikäähän herralle tulee ensi helmikuussa vasta 12 vuotta! Kilpailulistani näyttävät kuitenkin siltä, että (toistaiseksi?) nyt oripoika saa vetäytyä kisaeläkkeelle. Ponin kunnosta pidetään silti hyvää huolta ja sitä liikutetaan säännöllisesti eli paluu kilpakentille ei ole tulevaisuudessa mikään mahdottomuus. Nyt kuitenkin laitumet kutsuvat oritta!
Nintsu

syyskuu CAS36, estevalmennus 16.02.2015
Kanadalainen estevalmentaja Richie Chas oli tullut Uuteen-Seelantiin viikoksi valmentamaan ja tokihan minun oli rukoiltava häntä tulemaan minua ja Monnia Moanaan katsomaan. Huh, olipahan valmennus!
"Alkuverryttelyssä halusin sinun tekevän jatkuvasti jotakin. Suoraan ratsastaminen ei ollut vaihtoehto! Monnin tapaisen älykkään ponin on jatkuvasti saatava uutta tekemistä aivoilleen, jottei se kyllästy ja ala keksiä itse itselleen tekemistä. Väistöjen ja temmonmuutosten avulla sait oriin hyvin avuillesi ja se oli valmiina hyppäämään. Kun verryttelyhypyt oli saatu pois alta, oli aika siirtyä päivän tehtävän pariin. Olin rakentanut neljän pystyesteen sarjan toiselle pitkälle sivulle kolmen laukka-askeleen välein. Esteet oli laskettu ensimmäiselle kerralle ristikoiksi ja tehtävänäsi oli tehdä voltti jokaiseen esteväliin. Tässä todella testattiin ponin hallittavuutta, sillä ei riittänyt, että ohjasit ponin estesuoralla ja annoit mennä, vaan sinun oli ratsastettava kunnolla myös estevälit! Sait hikoilla todenteolle, jotta sai Monnin niin hyvin kuulolle, että jokaisen esteen jälkeen sait sen heti voltille ja sitten nopeasti suoristettua seuraavaa estettä varten. Kun tehtävä onnistui molempiin suuntiin, sait hypätä sarjan kerran molemmista suunnista ilman voltteja. Hyvin työskennelty!"
Nintsu

maaliskuu CAS36, päiväkirjamerkintä 06.01.2015
Päivälleen kolme IRL-vuotta sitten minä ja Kiiwi perustimme Moana part bredsin yhdessä. Paljon olemme saaneetkin aikaan, sillä kasvatteja on syntynyt jo yli kahdeksankymmentä ja joukossa on useita toisen polven kasvattejakin. Nyt kuitenkin valitettavasti tänään tällä päivämäärällä Kiiwi ilmoitti jättävänsä Moanan ja virtuaalisen Uusi-Seelannin. Minä jään pitämään tallia yksin fiktiivisen henkilökuntani kanssa. Kovin suurta vaikutusta tallin aktiivisuuteen ei Kiiwin poisjäämisellä ole, sillä minä olen alusta alkaen ollut toiminnan vetävä voima. Monnin tulevaisuuteen toisen omistajan poisjääminen ei suuresti vaikuta, mutta suunnitelmat kyllä hieman hidastuvat. Nyt kaikkien ponien kilpailuttaminen jää minun vastuulleni, joten Monni ja sen jälkeläiset pääsevät kilpailuihin hieman harvemmin. Tämä viivästyttää luonnollisesti laatuarvosteluihin valmistautumista. Monnille astettamistamme tavoitteista ei kuitenkaan luovuta vaan pakerramme hitaasti mutta varmasti kohti päämäärää.
Nintsu

syyskuu CAS34, päiväkirjamerkintä 07.09.2014
Nyt on kyllä jotain superharvinaista meneillään tällä sivulla! Nimittäin Monnin kisakalenteri on kaikkien lajien osalta ajantasalla! Jee, bileet! Olen todennäköiesti maailman laiskin tallinomistaja mitä tulee ponien kisakalentereiden päivittämiseen. Nytkin oli melkein kahden CAS-vuoden (viiden IRL-kuukauden) kilpailut rästissä. Koska rästissä olleiden muotoonlaittojen määrä oli päässyt paisumaan niin suureksi, ei Monnikaan ole tänä CAS-vuonna kilpaillut kuin harvakseltaan. Siitä huolimatta Monni on niittänyt oikein mukavasti sijoituksia. 130 sentin esteradat eivät tuota Monnille kilpailutilanteessakaan vaikeuksia ja sijoituksiakin on kertynyt tasaiseen tahtiin. Kouluratsastusta olemme kilpailleet satunnaisemmin, mutta komeiden liikkeidensä ansiosta Monni on parikymmentä kertaa sijoittunut kouluaitojen sisäpuolellakin. Ja löytyypä Monnin viimeaikaisten ruusukkeiden joukosta yksi punainen rusetti kenttäkilpailuistakin. Monipuolinen oripoika tämä meidän Monnimme! Ori jatkaa kuitenkin ahkerasti kilpailemista, sillä eihän kahdeksanvuoden ikä oikeuta vielä eläkkeelle jäämään.
Nintsu

huhtikuu CAS32, estevalmennus 10.02.2014
Monni on viimeaikoina ollut aivan mahdoton, joten suorastaan anelin ongelmahevosten kouluttajana tunnettua, esteratsastaja Caroline Robertsia tulemaan Moanaan takomaan nuorelle oriille järkeä päähän. Valitettavasti Monnille osui oikea enkelipäivä samalle päivälle valmennuksen kanssa ja neiti Roberts saikin täysin väärän käsityksen oripojastani...
"Jo heti alkuverryttelyssä Monni liikkui rennosti kuolaimella ja kuunteli hyvin apujasi. Saatoimme siis siirtyä pian verryttelyhyppyihin. Verryttelyksi pyysin sinua hyppäämään kentän keskelle rakennettua pystyestettä isolla ympyrällä. Käänsit hieman liikaa sisäohjalla ja Monnin pää kääntyikin liikaa linkkuun, jolloin hypyn kaari kärsi. Käännä vahvemmin ulkopohkeella ja pidä ulko-ohja tuntumalla. Korjasit hyvin ratsastustasi ja hypyt onnistuivat molempiin suuntiin ratsusi pysyessä symmetrisellä ympyrällä. Pienen käyntituokion jälkeen siirryimme esteradan pariin: okseri kulmasta, vesieste lävistäjältä, pystyeste päädyssä, tiukkakaarre sarjalle, laukan- ja suunnanvaihto verryttelypystyllä ja sitten portti-okseri-sarja kaarevalla linjalla ja viimeiseksi uusi hyppy kulmassa olevalle okserille. Esteiden korkeus oli noin 80 senttiä ensimmäisellä kerralla, ratsastit kauniisti ja siististi ja ori teki innokkaasti kaiken mitä siltä pyysit. Todella harmoninen suoritus! Nostin esteitä reilusti ja edelleen suorituksenne oli moitteeton. Kolmannella hyppykerralla esteet olivat noin 120 sentin korkuisia. Kaarevalla linjalla et pitänyt kaarteen sisäpohjetta riittävän tiiviisti kyljessä, Monni pääsi hieman oikaisemaan ja väli jäi lyhyeksi, jolloin okserin puomi putosi, mutta muuten rata sujui hyvin. Pyysin sinua hyppäämään kaarevan linjan vielä kerran ja kun se sujui, sait luvan jäähdytellä ponin. Lupaava ori!"
Nintsu

heinäkuu CAS30, päiväkirjamerkintä 19.09.2013
Pihisin kiukusta, mutta yritin parhaani mukaan olla purkamatta sitä narun päässä laahustavaan kimoon. Olin juuri viettänyt melkein tunnin juosten pitkin laidunta edellä mainitun jästipään perässä. Monni ei selvästikään olisi halunnut keskeyttää kesälomaansa. Ori on kuitenkin jo nelivuotias ja sen kanssa olisi tarkoitus aloittaa kilpaileminen ensivuonna, joten pikkuhiljaa on treenit taas aloitettava. Varustin erittäin pahantuulisen Monnin suosiolla käytävällä ketjuissa. Selkäännousu ei ollutkaan ihan helppo homma, sillä ori kääntyili jatkuvasti ja yritti estää satulaan pääsyni. Onneksi tallityöntekijämme Ric oli lähellä ja tuli avuksi oritta pitelemään. Selkään päästyäni ohjasin steppailevan ponin kentälle. Alkukäynnit eivät olleet järin miellyttävät, sillä Monni esitti pelkäävänsä joka kulmaa ja yritti livistää kentältä aina kun suuntasimme lähellekään porttia. Kuitenkin, kun otin ohjat käteen ja aloin vaatia oriilta enemmän, alkoi se pikkuhiljaa kuunnella ja keskittyä. Loppujen lopuksi oriin ensimmäinen ratsastus sitten kesäloman sujui varsin hyvin. Monni muisti hyvin kaikki ennen lomaa opetellut asiat ja tuntui oikeastaan jopa nauttivan työskentelystä kun ensin alistui sen välttämättömyyteen. Hieno Monni! Tästä on taas hyvä jatkaa kohti ensi kauden kisakenttiä.
Nintsu

kesäkuu CAS28, päiväkirjamerkintä 31.03.2013
Monni on nyt kaksivuotias ja komea orivarsa siitä onkin kasvanut. Ori alkaa olla jo lähes valkoinen, se onkin kimoutunut nopeasti. Tänään Monnilla oli vuorossa irtohypytystä. Olimme rakentaneet tallityttöjen kanssa maneesiin kujan jo aamulla ja hypyttäneet tammavarsoja. Monnin tullessa maneesiin, taisi siellä leijua vielä nuorten tammojen tuoksut, sillä ori ainakin kävi kierroksilla. Aluksi yritin taluttaa sitä käynnissä ja ravissa, mutta eihän siitä mitään tullut, kun ori vain uhosi ja temppuili. Lopulta kyllästyin ja päästin Monnin vapaaksi juoksemaan höyryjä pois. Ori pukitteli ja spurttailikin siihen malliin, että päätökseni taisi olla ihan oikea. Kun ori näytti rauhoittuneen, otin sen taas kiinni ja ohjasin estekujaan. Ensimmäisellä kerralla esteet olivat ihan pieniä ristikoita ja Monni hyppäsi ne suuresti liioitellen. Toin oriin kujaan yhteensä reilu kymmenen kertaa ja joka kerran välissä esteitä hieman korotettiin. Monni hyppäsi hyvin, oriillahan on valtavasti kapasiteettia, mutta se olisi saanut keskittyä hyppytouhuun hieman paremmin. No, jos viimeisen hyppykerran okserin korkeus oli 130cm, niin ei irtohypytys nyt huonosti mennyt vaikka ori ajattelikin tammoja enemmän kuin esteitä!
Nintsu

helmikuu CAS26, päiväkirjamerkintä 11.09.2012
Bellan esikoisesta tulikin aikainen varsa. Viime vuoden varhaisluomisen takia aloitimme viime kesänä Bellan tiineyttämisyritykset jo maaliskuun kiimasta. Ja kerrallahan tamma sitten napsahti kantavaksi! Huolimatta tamman korkeasta iästä, sujui koko kantoaika ongelmitta. Varsominenkin onnistui suorastaan loistavasti, mitä nyt Bella ei ensin meinannut varsaansa päästää nisälle. Lopulta tamman äidinvaistot saatiin heräteltyä ja järkyttävän pitkät koivet omaava orivarsa sai ternimaitonsa. Terhakkaalla, uteliaalla varsalla on ehdottomasti pisimmät jalat mitä olen varsoillakaan koskaan nähnyt. Varmaan jalkojen pituudesta johtuen Monniksi nimetyllä varsalla oli aluksi tavallista suurempia ongelmia pysytellä pystyssä. Monni tupsahti kumoon jopa kesken maidonjuonnin! No, eiköhän orivarsa vielä opi hallitsemaan suhteettoman pitkiä raajojaan! Ainakaan yrityksen puutteesta ei varsaa voi moittia.
Nintsu


Ulkoasun ja ulkoasun ponikuvan © Assi
Huomioithan, että tämä on VIRTUAALITALLI