huhtikuu CAS38, päiväkirjamerkintä 30.06.2015
Vihdoinkin olemme täyttäneet kaikki tavoitteet, mitä Siirille on asetettu. Tamma on nyt palkittu sekä ERJ- että VWY-laatuarvosteluissa, molemmissa toisella palkinnolla. Useampia laatuarvosteluita ei tammalle ole asetettu haaveeksi. Olen kyllä harkinnut, että käyttäisin Siirin uusimassa ERJ-palkintonsa nyt kun tamman varsa Kettricken on palkittu ERJ-III-palkinnolla ja jälkeläiset muutenkin saavuttaneet enemmän sijoituksia. Laatuarvostelujonossani on kuitenkin sen verran muitakin poneja odottamassa ylipäätään sitä palkintoa, joten luultavasti jätän Siirin pihaton perälle lihomaan ja viettämään puolivillin ponin elämää. On se matkustaminen ja vieraissa paikoissa puleeraaminen tämän ponin kanssa niin hirveän vaikeaa, että ihan huvikseen ei viitsi Siiriä tuolta pellosta lassota ja kuskata pitkin maita ja mantuja. Pesen siis käteni 19-vuotiaasta Siiristä. Eiköhän tuosta sitten joskus huomaa, kun vihreämmille niityille siirtymisen aika alkaa lähestyä.
Nintsu

maaliskuu CAS37, päiväkirjamerkintä 01.04.2015
Siirin edellisestä varsasta on jo yli kymmenen vuotta aikaa (hui, mihin se aika oikein menee?!), mutta taito on silti selvästi tallella! Siiri astutettiin tallimme ehkä lahjakkaimmalla oriilla, upealla Veetillä, viime huhtikuussa ja tamma napsahtikin heti kerrasta kantavaksi. Tiineysaika sujui tuttuun tapaan hyvin ja Siiri voi pulleasti koko 11 kuukautta. Tänään siinä puolenyön aikoihin, vain kaksi päivää ennen laskettua aikaa, voikko tamma varsoi komeaakin komeamman, energisen orivarsan. Varsominen sujui kuin oppikirjasta (kuten Siirillä on aikaisemminkin ollut tapana) ja kokenein ottein emätamma nuoli pienokaisensa kuivaksi ja hätisteli tämän sitten jaloilleen ja maitobaaria avaamaan. Kumpa kaikki varsomiset olisivat tällaisia, niin minunkaan ei tarvitsisi hermoilla! Juuri syntynyt orivarsa on sinisilmäinen ja väriltään erittäin vaalea. Vielä ei pysty sanomaan, onko varsa voikko vai cremello, mutta sormet ovat ristissä cremellon puolesta (ai miten niin kermageeni-fani?)!
Nintsu

maaliskuu CAS36, päiväkirjamerkintä 06.01.2015
Päivälleen kolme IRL-vuotta sitten minä ja Kiiwi perustimme Moana part bredsin yhdessä. Paljon olemme saaneetkin aikaan, sillä kasvatteja on syntynyt jo yli kahdeksankymmentä ja joukossa on useita toisen polven kasvattejakin. Nyt kuitenkin valitettavasti tänään tällä päivämäärällä Kiiwi ilmoitti jättävänsä Moanan ja virtuaalisen Uusi-Seelannin. Minä jään pitämään tallia yksin fiktiivisen henkilökuntani kanssa. Kovin suurta vaikutusta tallin aktiivisuuteen ei Kiiwin poisjäämisellä ole, sillä minä olen alusta alkaen ollut toiminnan vetävä voima. Siirin tulevaisuuteen toisen omistajan poisjääminen ei suuresti vaikuta, mutta suunnitelmat kyllä hieman hidastuvat. Siiri on kilpailunsa kilpaillut, mutta nyt kun kaikkien ponien kilpailuttaminen jää minun vastuulleni, sen jälkeläiset pääsevät kilpailuihin hieman harvemmin. Tämä viivästyttää luonnollisesti laatuarvosteluihin valmistautumista. Siirille astettamistamme tavoitteista ei kuitenkaan luovuta vaan pakerramme hitaasti mutta varmasti kohti päämäärää. En tosin tiedä kehtaako tätä mielenterveysongelmaista viedä mihinkään arvosteluun!
Nintsu

syyskuu CAS33, päiväkirjamerkintä 09.06.2014
Olemme jo pitkään pohtineet mitä ihmettä teemme tammapihaton kanssa. Pihattohan on alunperin mitoitettu noin 20:lle ponille, mutta viime vuodet siellä on asustellut kerrallaan 25-30 ponia - siis kymmenisen kappaletta enemmän kuin pitäisi. Monen eri vaihtoehdon harkitsemisen jälkeen päätimme laajentaa tammapihattoa. Ponit piti tietenkin saada laajennuksen ajaksi pois tieltä ja onnistuinkin vuokraamaan kuukaudeksi naapurimaatilaltamme ison laitumen ja ladon tammavarsalaumaamme varten. Syntyi vain ongelma, että miten ihmeessä siitostammoista, maitovarsoista ja 1-4 vuotiaista nuorista tammoista koostuva, kolmenkymmenen ponin lauma saataisiin siirrettyä helpoiten kolmen kilometrin matka naapuriin! Parin valvotun yön jälkeen päätin palkata koko henkilökuntani hommiin ja siirtää ponit taluttaen. Laumamme on koostaan huolimatta melko tiivis, joten yksi ihminen voi varmasti taluttaa kolmeakin ponia kerrallaan ja maitovarsat voivat juosta irrallaan. Tiellähän ei ole liikennettä nimeksikään. Pihaton remonttikuukaudesi valittiin syyskuu, koska nyt tämän kesän varsat ovat jo riittävän vahvoja muuttoa varten eikä syyskuussa vielä ole liian kylmää tai sateista. Siirto suoritettiin tänään ja Siirin ja sen maitovarsan vuoro oli vasta viimeisessä siirtoporukassa. Minä talutin Siiriä kahden kaksivuotiaan tamman kanssa samalla kertaa ja varsa juoksi perässä vapaana vain riimu päässään. Tammat olivat jo huomanneet, että jotain outoa tapahtuu, kun puolet laidunlaumasta haetaan yhdellä kertaa pois laitumelta. Kolmikko olikin aika pörheänä ja varsinkin Siiri, antoi vaikutelman lentoon lähtemisestä. Se siitä iän tuomasta viisaudesta... No, sain tammat ja varsan kuitenkin ehjänä perille ja ne laukkasivat hännät tötteröllä laitumelle kun irrotin narut riimuista. Nyt korjaillaan kuukauden verran pihattoa ja sitten suoritetaan ponien siirtourakka numero kaksi!
Nintsu

heinäkuu CAS32, päiväkirjamerkintä 03.03.2014
Oikeasti? Tämän on _pakko_ olla vitsi! Katsoin tuskastuneesti voikkoa tammaa, jonka joskus yhdeksän vuotta sitten oli mielenhäiriöisenä ostanut. Tamma makasi tarhassaan asennossa, joka näytti täysin mahdottomalta hevosen anatomia huomioiden. Siinä tuo elikko nyt kuitenkin röhnötti takajalka harjaan sotkeutuneena ja molemmat etujalat takajalan yli repsottaen. Mitä ihmettä tamma oli oikein tehnyt saadakseen itsensä tuollaiseen solmuun? Tarkastelin hieman lähemmin harjaan sotkeutunutta takajalkaa. Siirin hieman pitkäksi venähtänyt ratsutukka oli jotenkin ihmeellisesti kietoutunut jalan ympäri vuohis- ja kavionivelen väliin ja harja oli tuhannen takussa. Tamma katseli minua kuin sanoen "mitä siinä tuijotat? selvitäs solmu kun olis jo!". Yritin ensin käsin selvitellä solmua, mutta sain palkakseni vain katsella luimistelevaa ja irvistelevää poninnaamaa. Kiiruhdin siis nopeasti takaisin tallille, hain sakset ja heti palattuani Siirin luokse leikkasin tyynesti takun irti. Siiri nousi salamana jaloilleen, ravisteli itseään ja siirtyi villisti pukitellen mulkoilemaan minua tarhan toisesta päästä. Ihan kuin kiipeli olisi ollut minun vikani! Mokomakin kiittämätön koni.
Nintsu

helmikuu CAS31, estevalmennus 09.11.2013
Siiri on viimeaikoina ollut taas aivan mahdoton, joten suorastaan anelin ongelmahevosten kouluttajana tunnettua, esteratsastaja Caroline Robertsia tulemaan Moanaan takomaan Siirille järkeä päähän. Valitettavasti Siirille osui oikea enkelipäivä samalle päivälle valmennuksen kanssa ja neiti Roberts saikin täysin väärän käsityksen ponitammastani...
"Jo heti alkuverryttelyssä Siiri liikkui rennosti kuolaimella ja kuunteli hyvin apujasi. Saatoimme siis siirtyä pian verryttelyhyppyihin. Verryttelyksi pyysin sinua hyppäämään kentän keskelle rakennettua pystyestettä isolla ympyrällä. Käänsit hieman liikaa sisäohjalla ja Siirin pää kääntyikin liikaa linkkuun, jolloin hypyn kaari kärsi. Käännä vahvemmin ulkopohkeella ja pidä ulko-ohja tuntumalla. Korjasit hyvin ratsastustasi ja hypyt onnistuivat molempiin suuntiin ratsusi pysyessä symmetrisellä ympyrällä. Pienen käyntituokion jälkeen siirryimme esteradan pariin: okseri kulmasta, vesieste lävistäjältä, pystyeste päädyssä, tiukkakaarre sarjalle, laukan- ja suunnanvaihto verryttelypystyllä ja sitten portti-okseri-sarja kaarevalla linjalla ja viimeiseksi uusi hyppy kulmassa olevalle okserille. Esteiden korkeus oli noin 80 senttiä ensimmäisellä kerralla, ratsastit kauniisti ja siististi ja tamma teki innokkaasti kaiken mitä siltä pyysit. Todella harmoninen suoritus! Nostin esteitä reilusti ja edelleen suorituksenne oli moitteeton. Kolmannella hyppykerralla esteet olivat noin 120 sentin korkuisia. Kaarevalla linjalla et pitänyt kaarteen sisäpohjetta riittävän tiiviisti kyljessä, Siiri pääsi hieman oikaisemaan ja väli jäi lyhyeksi, jolloin okserin puomi putosi, mutta muuten rata sujui hyvin. Pyysin sinua hyppäämään kaarevan linjan vielä kerran ja kun se sujui, sait luvan jäähdytellä ponin. Otitkohan väärän ponin tallista, sillä tämä Siiri oli ainakin oikea pikkuenkeli!"

marraskuu CAS30, estevalmennus 14.10.2013
Kanadalainen estevalmentaja Richie Chas oli tullut Uuteen-Seelantiin viikoksi valmentamaan ja tokihan minun oli rukoiltava häntä tulemaan minua ja Siiriä Moanaan katsomaan. Huh, olipahan valmennus!
"Alkuverryttelyssä halusin sinun tekevän jatkuvasti jotakin. Suoraan ratsastaminen ei ollut vaihtoehto! Siirin tapaisen älykkään ponin on jatkuvasti saatava uutta tekemistä aivoilleen, jottei se kyllästy ja ala keksiä itse itselleen tekemistä. Väistöjen ja temmonmuutosten avulla sait Siirin hyvin avuillesi ja se oli valmiina hyppäämään. Kun verryttelyhypyt oli saatu pois alta, oli aika siirtyä päivän tehtävän pariin. Olin rakentanut neljän pystyesteen sarjan toiselle pitkälle sivulle kolmen laukka-askeleen välein. Esteet oli laskettu ensimmäiselle kerralle ristikoiksi ja tehtävänäsi oli tehdä voltti jokaiseen esteväliin. Tässä todella testattiin ponin hallittavuutta, sillä ei riittänyt, että ohjasit ponin estesuoralla ja annoit mennä, vaan sinun oli ratsastettava kunnolla myös estevälit! Sait hikoilla todenteolle, jotta sai Siirin niin hyvin kuulolle, että jokaisen esteen jälkeen sait sen heti voltille ja sitten nopeasti suoristettua seuraavaa estettä varten. Kun tehtävä onnistui molempiin suuntiin, sait hypätä sarjan kerran molemmista suunnista ilman voltteja. Hyvin työskennelty!"

syyskuu CAS28, päiväkirjamerkintä 20.04.2013
Mistäköhän saisi ostaa mellakkapoliisin varusteita siviilikäyttöön? Ja mitäköhän myyjä tuumaisi, kun sanoisin tarvitsevani niitä ponin kesyttämiseen... Tänään olisin todella kaivannut jotakin panssaria itseni ja ponin hampaiden ja kavioiden väliin. Wilson oli hakenut Siirin valmiiksi sisälle tarhasta, joten minun ei tarvinnut aloittaa Siiri-tuokiotani jahtausleikillä. Astuessani karsinaan meinasin kuitenkin heti menettää korvani, joten ajattelin laittaa neidin käytävälle ja varustaa sen siinä. Lähestyessäni tammaa riimun kanssa, Siiri kuitenkin käänsi takapuolensa minua kohti ja lataisi kunnon potkun vain hieman ohi kyljestäni. Onnistuin kuitenkin jotenkin luikertelemaan seinänviertä tamman pääpuoleen ja puettua riimun. Sitten nopeasti tamma ketjuihin käytävälle. Kaviot ja hampaat viuhuivat vielä kentälläkin kun kapusin satulaan. Kamala poni, miten ihmeessä olen ikinä ostanutkaan tällaisen! Ratsastushetkemme oli kaikkea muuta kuin rentouttava. Siiri vastusta ihan _kaikkea_! Kun puolen tunnin taistelun jälkeen sain tehtyä yhden ravivoltin ilman kenkkuilua, hyppäsin alas selästä ja luovutin tamman ohjat tallitytölle loppukäyntejä varten.
Nintsu

kesäkuu CAS26, päiväkirjamerkintä 09.10.2012
Nämä siitostammahommat ovat selvästi Siirin paras ala. Tamma tuli viime kesänä ensimmäisellä yrityksellä kantavaksi, hoiti hyvin sekä edellisen varsansa että tämän uuden tulokkaan kantamisen ja varsoi nyt tänään suorastaan helpon oloisesti suorajalkaisen ja elinvoimaisen orivarsan. Ei voi kuin kehua Siiriä! Tamma antoi meidän ihmistenkin tulla heti varsaa katsomaan ja sen sukupuolta tarkistamaan. Varsa pyrki tomerasti pystyyn heti syntymänsä jälkeen ja emänsä avustuksella poika löysikin maitobaarin suorastaan ennätysvauhdilla. Hetken varsaa ihailtuamme, syötimme Siirille pari porkkanaa ja jätimme äidin ja Aladdiniksi nimetyn pojan omiin oloihinsa. Siiri saa nyt ensin hoitaa vielä tämän toisen varsansa kunnialla vieroitusikään asti ja sen jälkeen palailla takaisin ratsuponin hommiin.
Nintsu

kesäkuu CAS25, päiväkirjamerkintä 19.07.2012
Kun ensimmäisen kerran näin Heartbreaker II:n, tiesin heti haluavani siitä varsan. Suorastaan epätoivoisesti aloin käydä Moanan tammoja läpi ja pohtia kenet voisi astuttaa isolla puoliverioriilla. Lopulta päädyin Siiriin, sillä vaikka se on siro ja pienehkö, on sillä leveä lantio, joten uskoin sen selviävän isommankin varsan varsomisesta. Tänään oli sitten se suuri päivä, kun Siirin esikoisen oli määrä syntyä. Synnytys alkoi ajallaan ja sujui kuin suoraan oppikirjasta! Jes, olemme siis löytäneet sen osa-alueen, jossa Siirin kanssa ei tarvitse taistella! Varsa osoittautui isomerkkiseksi voikoksi tammavarsaksi, eli juuri sellaisesksi, jota olimme Kiiwin kanssa toivoneet. Pitkäkoipinen ja varsin suurikokoinen varsa punnersi pian pystyyn ja avasi maitobaarin. Siiri vaikutti tyytyväiseltä itseensä, eikä suotta, sillä varsa todella oli suloinen! Siiri tullaan astuttamaan heti varsakiimaan uudelleen, tällä kertaa arabioriilla.
Nintsu

huhtikuu CAS23, päiväkirjamerkintä 18.02.2012
Minä niiiiiin rakastan voikkoja. Voisin täyttää koko tallin voikoilla poneilla! En tiedä mikä niissä niin viehättää, mutta olisin voinut ostaa Siirin pelkän värin vuoksi. Ja niin taisin ehkä tehdäkin, sillä koeratsastuksessa tamma onnistui pukittamaan sekä minut että Kiiwin alas - eikä vain kerran vaan minut kahdesti ja Kiiwin kolmesti. Eloisuutta, energiaa ja kujeita Siirissä on vaikka muille jakaa, mutta tämä temperamenttinen tamma myös hyppää aivan loistavasti. Saamme kuitenkin tehdä varmasti runsaasti töitä ennen kuin tamma alkaa toimia hyvin esteradoilla. Olen siihen kuitenkin valmis, sillä uskon, että Siiristä on vielä johonkin! Vaviskaa estehevoset - täältä tulee poni, joka peittoaa teidät mennen tullen! Siis edellyttäen, että keksimme keinon pysyä tämän neidin kyydissä... Siinä sitä riittää haastetta kerrakseen!
Nintsu