Etusivu Esittely Asukkaat Toiminta Tallikirja

VIRTUAALIHEVONEN || A SIM-GAME HORSE

That's Freaky MPB



© Bob Langrish

That's Freaky MPB eli Feta
s. CAS41, ikä (s. 21.03.2016, 4v 16.01.2017)
welsh part bred -tamma (59,375% welshverta), VH16-023-0076
rautiaanpäistärikkö, 143cm, kasv. Moana part breds, NZ
om. Moana part breds Nintsu VRL-01851, NZ
yleispainotteinen, heC/60cm, aloittelija

Luonne

Kun kokemusta on yhtä paljon kuin Nintsulle on Moanassa vuosien varrella kertynyt, sitä luulisi, ettei aloittelijatason virheitä kasvatteja suunnitellessa enää tekisi. Mutta minkäs sitä sille mahtaa, kun keksii jonkin "loistavan" yhdistelmän, joka on iiiiiihan pakko toteuttaa! Yhdistelmä, jota me Feta-nimellä kutsumme, on todellinen aivopieru, jossa yhdistyy kaksi Moanan historian ehkä vaikealuontoisinta isälinjaa. Tamma onkin luonteeltaan kammottava ihmissyöjä, joita tapaa vain tallityttöjen kauhutarinoissa (ja virtuaalimaailmassa). Lisäksi poni on niin rumakin, ettei sitä huviksensa tuijottele kovinkaan kauaa. Mutta hypätä Feta kyllä osaa - siis silloin kun sitä moinen touhu sattuu huvittamaan. Niin, oliko kahden näin vaikean isälinjan yhdistäminen järkevää? Ei todellakaan. Mutta hei, tamma on sentään päistärikkö! Ja erikoisvärithän on aina kivoja luonteesta viis...

Feta on kaikkea muuta paitsi kiltti ja mukava. Tamma saattaa korvat hörössä ollessaan näyttää ihan kivalta ja söpöltä, mutta kun ihminen (tai mikä tahansa elollinen olento) tulee riittävän lähelle, koko ponin olemus muuttuu. Korvat liimautuvat niskaan, suu kiristyy ja silmänvalkuaiset vilkkuvat. Kokeneempaakin hoitajaa vähän ottaa vatsanpohjasta, kun Fetaa pitää lähteä pyydystämään tarhasta! Nuorempana poni saattoi tulla tarhasta jopa ihmisen päälle, mutta saatuaan riittävän monta kertaa riimunnarusta naamallensa, on poni vähän oppinut kunnioittamaan ihmisen rajoja. Se ei tosin estä Fetaa juoksemasta karkuun jos se sille päälle sattuu. Onpahan tammaa joskus pyydystetty koko henkilökunnan voimin, kun poni vain on päättänyt, ettei tule ilta-aikaan sisälle ruokiaan syömään. Feta hoidetaan aina käytävällä molemmin puolin kiinnitettynä. Ketjut kannattaa myös virittää riittävän tiukalle, sillä tämän ponin hampaat ovat erittäin ahkeraa sorttia. Feta ei jätä ainuttakaan tilaisuutta purra käyttämättä, vaan aina kun ihminen erehtyy puruetäisyydelle, hampaat käyvät. Tamma on myös oikein näppärä sivulle potkija, joten vaikka hoitaja olisi saanut pään tiukasti kiinni, ei hänen silti kannata rentoutua ja vaipua turvallisuudentunteeseen. Feta inhoaa kaikkea mitä ihminen sen kanssa tekee, oli sitten kyseessä harjaus tai satulointi, eli tämän ponin kanssa toimiessa on aina noudatettava erityistä varovaisuutta.

Ratsastaessa Feta on... no, useimmiten täysin mahdoton. Suoraan sanottuna tästä tammasta olisi enemmän hyötyä leivän päällä kuin mitä siitä on hyötyä ratsuhevosena. Joinakin päivinä pelkkä selkään nouseminen käy treenistä ponin pyöriessä, pukitellessa ja ryntäillessä sinne tänne. Ei auta herkut, kehut, komentaminen eikä apujoukot, Feta pistää parastaan ettei sen tarvitsisi ottaa mokomaa kaksijalkaista selkäänsä. Kun (tai jos...) kuski pääsee satulaan asti, alkaa uusi taisto: "en minä halua kävellä", "en minä halua mennä tuonne" ja "en minä halua tehdä mitään mitä sinä tahdot". Tämä poni on ehkä maailman paras jumittaja, sillä kun Feta pysähtyy paikoilleen, se todella juurtuu juuri siihen kohtaan. Ratsastaja saa vaikka hakata kaikin voimin raipalla, Feta vain seistä nököttää paikallaan korvat luimussa. Tamman kanssa auttaa vain ja ainoastaan loputtoman pitkäpiimäinen kärsivällisyys. Kun siltä vain pyytää uudestaan ja uudestaan sitä mitä ratsastaja haluaa eikä anna tamman tehdä mitä se itse haluaa, poni yleensä taipuu jossain vaiheessa - tai sitten ei taivu. Hypätä Feta kyllä osaa, sen se on osoittanut hyppäämällä itseään roimasti korkeamman aidan ylitse, mutta se on ihan eri asia suostua hyppäämään silloin kun ihminen sitä pyytää. Joskus Fetalla on kotioloissa hypätty helposti 120 sentin rataakin, mutta joinakin päivinä yksittäisen puomin ylittäminen on jo työvoitto. Maastoon tamma lähtee innokkaasti mutta useimmiten se tulee sieltä omaa vauhtiaan takaisin kuskin seuratessa jalkapatikassa perässä.

Suku

i. That's Evil MPB
wpb (62,5%), rnkm, 140cm
ii. Devil Himself
wpb (50%), prt sab, 143cm, ERJ-I, VWY-II, YLA2
iii. Big Bad Wolf
iie. Angel's Curse
ie. Well That's Nice
wpb (75%), rnkm, 143cm, ERJ-II, KRJ-II, VWY-III
iei. Bradwood's Tyler
iee. Well Done
e. Freakshow MPB
wpb (56,25%), rnpäiskm, 143cm
ei. Soothsayer
wpb (62,5%), rnkm, 147cm, ERJ-II, VWY-II
eii. Arwgeddon
eie. Spice Princess
ee. Freak is Freaky
wpb (50%), rtpäis, 142cm, VWY-II
eei. Hell In Heaven
eee. Feeling Paranoid

Fetalla on sukua 2 polvea virtuaalimaailmassa.

Jälkeläiset
CAS00, o/t. Varsa, i/e. Vanhempi
CAS00, o/t. Varsa, i/e. Vanhempi

Kilpailut

kalenteriin merkitään vain sijoitukset
    Estekilpailut
  1. 20.03.2017, Kultahuisku, ERJ, 50cm, 2/30
  2. 31.08.2017, Hukkapuro, ERJ cup, 50cm, 3/84
  3. 11.09.2017, Team J&K, ERJ, 50cm, 2/25
  4. 26.09.2017, Moana part breds, ERJ, 60cm, 2/40
    Koulukilpailut
  1. 04.08.2017, Mitar, KRJ, he C, 1/30
  2. 12.08.2017, Bellgrove, KRJ, he C, 5/30
  3. 13.08.2017, Bellgrove, KRJ, he C, 5/30
  4. 15.08.2017, Bellgrove, KRJ, he C, 1/30
  5. 19.08.2017, Bellgrove, KRJ, he C, 4/30
  6. 22.08.2017, Bellgrove, KRJ, he C, 5/30
  7. 26.08.2017, Bellgrove, KRJ, he C, 1/30
  8. 07.09.2017, Fiktio, KRJ, he C, 5/40
    Kenttäkilpailut
  1. 10.09.2017, Riekontorppa, KERJ, aloittelija, 2/30
  2. 13.09.2017, Riekontorppa, KERJ, aloittelija, 1/30
  3. 20.09.2017, Riekontorppa, KERJ, aloittelija, 3/30
  4. 22.09.2017, Myyränkolo, KERJ, aloittelija, 2/30
  5. 24.09.2017, Myyränkolo, KERJ, aloittelija, 2/30
  6. 25.09.2017, Myyränkolo, KERJ, aloittelija, 4/30
  7. 30.09.2017, Myyränkolo, KERJ, aloittelija, 3/30
    Muut kilpailut
  1. 00.00.2000, kutsu, KERJ/kenttä, harraste, 0/0
  2. 00.00.2000, kutsu, KERJ/kenttä, harraste, 0/0
  3. 00.00.2000, kutsu, KERJ/kenttä, harraste, 0/0
Näyttelyt
00.00.2000, kutsu, NJ/MSY, luokka, 0/0, sert, JS (BIS tuom. )
00.00.2000, kutsu, NJ/MSY, luokka, 0/0, sert, JS (BIS tuom. )
00.00.2000, kutsu, NJ/MSY, luokka, 0/0, sert, JS (BIS tuom. )


Päiväkirja & valmennukset

Uusin kirjoitus on ensimmäisenä.

tammikuu CAS44, päiväkirjamerkintä 24.10.2016
Viides kerta toden sanoo, eikö niin? Feta on vasta 3-vuotias, mutta rampannut eläinlääkärillä enemmän kuin muut ponit yhteensä. Tamma on ollut varsasta asti niin vihainen kaikelle elolliselle, jopa omalle Sonya-emärukalleen, että pakkohan varsan on olla kipeä jostain. Mitään ei ole kuitenkaan löytynyt, eikä löytynyt tälläkään kertaa. Kotieläinlääkärimme Ed kävi rauhoittamassa Fetan ennen kuin lastasin sen traileriin ja vein noin tunnin ajomatkan päässä olevalle, erittäin arvostetulle (ja superkalliille...) yksityisklinikalle, jossa tamma kuvattiin skintillä korvanpäistä kavioihin. Kolme erittäin korkeasti kouluttautunutta eläinlääkäriä tutki kuvia yhdessä puolisentoista tuntia ja kaiken hyysäyksen lopputuloksena oli se, että Feta on terve kuin pukki. Ei mitään, mikä selittäisi ponin pahan luonteen. Kai se on vain uskottava, että Jätkän ja Elviksen isälinjojen yhdistäminen ei ollut fiksu veto, vaikka Ninnin ja Friikin emälinjat rauhallisia ja kilttejä ovatkin. Saa nähdä uskallanko ikinä Fetan kanssa kilpakentille asti vai riehummeko vain keskenämme kotona...
Nintsu

toukokuu CAS41, päiväkirjamerkintä 21.03.2016
Tuijotin valvontakameran ruutua hotkien ananaspaloja suoraan purkista yrittäen samalla muistella olinko syönyt kertaakaan aamiaisen jälkeen vai en. Mahani ei moisista mietteistä välittänyt, vaan sanoi, ettei se tarvitsisi oikeastaan ruokaa nytkään - sen verran meinaan jännitin Sonyan(kin) ensimmäistä varsomista. Aina sama juttu, kun mikä tahansa tammamme varsoo ensimmäistä kertaa, olen todellinen hermoraunio! Sonya sentään oli päättänyt armahtaa minua, eikä vetänyt kantoaikaansa yliajalle, vaan varsominen alkoi mukavasti kaksi päivää ennen laskettuaikaa. Siinä viimeisiä ananaspaloja purkista kalastaessani Sonya oli jo makuulla ja varsan etujalat ulkona. Syötyäni kiiruhdin pihatolle juuri parahiksi todistamaan kuinka uuden MPB-varsan viimeisetkin kehonosat saapuivat tähän maailmaan. Sekavärinen, märkä mytty ja väsynyt emätamma puuskuttivat kuin höyryjunat pihaton oljilla.
Varsa ei turhia aikaillut, vaan alkoi välittömästi räpiköidä sikiökalvoistaan eroon. Sonya vaikutti hyvin kiihtyneeltä ja näytti unohtaneen varsomisen rasitukset täysin, kun se huomasi minut pihaton laidalla. Tikkana Sonya oli pystyssä ja hyökkäsi korvat luimussa kohti. Väliseinän ansiosta minulla ei ollut hätäpäivää ja onneksi Sonyakin jo ensihyökkäyksensä aikana tunnisti minut samaksi kaksijalkaiseksi, joka tamman itsensäkin oli maailmaan auttanut. Vieläkin hieman hermostuneena, muttei kuitenkaan minua kohtaan vihamielisenä, Sonya palasi varsansa luokse ja alkoi tuuppia tytärtään ylös. Varsaparka oli sen verran solmussa jalkojensa ja kovaa vauhtia kuivuvien kalvojen takia, ettei päässyt pystyyn. Lopulta Sonya turhautui ja mulkaisi minua kuin sanoen "älä siinä tuijota vaan auta!". Tarkkaavaisena tamman reaktioiden varalta hivuttauduin pihaton puolelle ja aloin olkitupon avulla putsata varsaa Sonyan epävarmana häälyessä jatkuvasti tiellä. Sain kuin sainkin varsan irti karvoihin kuivuneista kalvoista vaikka hysteerian partaalla oleva emätamma ja jatkuvasti räpiköivä varsa eivät auttaneetkaan asiaa. Sonya salli minun auttaa pikkuvarsa nisälle ja pian pihaton täytti nälkäisen varsan ruokailun äänet. Valtakunnassa kaikki hyvin!
Nintsu

kuu CAS00, päiväkirjamerkintä/valmennus/kilpailutarina/valmennustarina 00.00.0000
plaaplaaplaaplaaplaa plaaplaaplaaplaa plaaplaaplaaplaa aamen
Nintsu


Ulkoasun ja ulkoasun ponikuvan © Assi
Huomioithan, että tämä on VIRTUAALITALLI