Moana part breds, virtuaalitalli

Uuden-Seelannin matkaopas

Uusi-Seelanti koostuu kahdesta pääsaaresta, Etelä- ja Pohjoissaaresta, ja lukuisista pienemmistä saarista Tyynen valtameren lounaisosassa maapallon eteläpuoliskolla. Saaret ovat pääasiassa vulkaanista alkuperää ja osa tulivuorista on edelleen aktiivisia, kuten Pohjoissaaren Ruapehu. Lähin naapurivaltio on 1500 kilometrin päässä sijaitseva Australia. Maan pääkaupunki on Pohjoissaaren eteläpäässä sijaitseva Wellington. Uudessa-Seelannissa asuu reilu 4 miljoonaa ihmistä, joista noin 76 prosenttia asuu Pohjoissaarella. Maa oli Britannian siirtomaa vuoteen 1931 saakka, minkä takia englanti on saarten toinen virallinen kieli. Maoria puhutaan silti edelleen jonkin verran ja väestöstä 15% on maorilaisia. Kulttuuriltaan Uusi-Seelanti muistuttaa pitkälti länsimaita, mutta maorit ovat säilyttäneet joitakin kulttuurinsa piirteitä nykypäivään. Maatalous, varsinkin karjanhoito, on Uuden-Seelannin talouden perusta, ja saarilla onkin lampaita noin 35 miljoonaa. Maan rahayksikkö on Uuden-Seelannin dollari (NZD).

kuvien © GothPhil, Foreign and Commonwealth Office

Ilmasto

Uuden-Seelannin ilmasto vaihtelee riippuen siitä missä päin saaria ollaan. Yleisesti maassa vallitsee lauhkea meri-ilmasto ilman kovia pakkasia tai mantereiden kesän paahdetta. Lyhyesti sanottuna pohjoisessa on lämpimämpää kuin etelässä ja lännessä sataa enemmän kuin idässä. Keskimääräisesti lumentulo on Uudessa-Seelannissa harvinaista ja yleensä lumisateita sataakin vain Eteläsaaren vuoristoissa ja Pohjoissaaren eteläosissa. Eteläsaaren lämpötilat ovat Pohjoissaarta matalempia johtuen Etelämantereen läheisyydestä ja Eteläsaaren vuoristoista. Pohjoissaaren pohjoisosassa, Aucklandin alueella, on subtrooppinen ilmasto, eli talvet ovat lämpimiä (kylmimmän kuukauden ka. +7c) ja kesät lämpimiä (lämpimimmän kuukauden ka. +23c). Sadetta saadaan koko maassa ympäri vuoden.
Eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi kun pohjoisella on kesä, mutta Moanassa noudatetaan silti pohjoisen pallonpuoliskon vuodenaikoja.

kuvien © NASA Goddard Photo and Video, Simon Bisson, Christopher Chan

Kasvillisuus

Maan kasvillisuus vaihtelee pohjois-etelä- ja itä-länsi-suunnassa sekä korkeuserojen mukaan. Kasvillisuuden ja varsinkin puulajien lajirunsaus on Uudessa-Seelannissa erittäin suuri. Pienessä metsätilkussa voi kasvaa jopa yli 200 eri puulajia. Pääasiassa saarten metsät ovat ainavihantia lehtipuita. Eteläsaaren länsiosien alangoilla kasvaa subtrooppisen ja lauhkean ilmaston lehtipuita. Tyypillisimpiä puita ovat eri pyökkipuulajit. Eteläsaaren vuoren suojaamissa, kuivissa itäosissa ei juuri kasva puita, vaan kasvillisuus on nummikasvillisuutta. Pohjoissaaren metsät ovat subtrooppisia lehtimetsiä, yleisin puu on kauripuu. Aucklandin alueen metsät muistuttavat liaaneineen subtrooppisia viidakoita.

kuvien © Tony, Sandy Austin, trailsource.com

Eläimistö

Monet Uuden-Seelannin kasvi- ja eläinlajit ovat endeemisiä eli kotoperäisiä. Ennen eurooppalaisten tuloa saarilla ei ollut lainkaan nisäkkäitä hylkeitä ja lepakoita lukuunottamatta. Uusi-Seelanti onkin ollut lintujen paratiisi, mutta nykyään moni laji on uhanalainen tai jo kuollut sukupuuttoon. Edelleenkään saarilla ei tosin ole suuria luonnonvaraisia nisäkkäitä, joten maastolenkillä ei tarvitse pelätä törmäävänsä vaikkapa karhuun tai suteen. Lintuja sen sijaan riittää, sillä nisäkkäiden puuttuessa ovat linnut vallanneet niiden ekolokerot. Lentokyvyttömiä lintuja ovat mm. neljä eri kiivi-lajia ja kakapot. Lentäviä lintuja löytyy useita varpuslajeja (kuten tui), haukkoja, papukaijoja (kuten kea), kyyhkyjä, pingviinejä ja sorsalintuja. Myös matelijalajisto on Uudessa-Seelannissa runsas. Saarilla ei kuitenkaan ole lainkaan luonnonvaraisia käärmeitä tai kilpikonnia.

Hevoskulttuuri

Uudessa-Seelannissa on noin 80 000 hevosta, sekä alle tuhat villiä kaimanawanhevosta, jotka polveutuvat villiintyneistä eurooppalaisista hevosista. Uudessa-Seelannissa on oma puoliverikantakirjansa, johon rekisteröidyt hevoset ovat uudenseelanninpuoliverisiä. Kantakirja ei ole hevosmäärältään kovin suuri. Lehmien ja lampaiden seassa laiduntavat hevoset ovat varsin tavallinen näky Uudessa-Seelannissa. Hyvien sääolosuhteiden takia erityisesti Pohjoissaarella tallit ja maneesit ovat harvinaisia ja hevosia pidetään "luomumeiningillä" ympäri vuoden laitumilla ilman kenkiä. Hevosurheilulajeista suosituin on laukkaurheilu, joka suosioltaan vastaa Suomen ravikilpailuita. Myös raveja Uudessa-Seelannissa järjestetään jonkin verran. Ratsastuskilpailut ovat Uudessa-Seelannissa kohtalaisen suosittuja ja maassa pidetään niin koulu-, este- kuin kenttäkilpailuitakin. Lisäksi matkaratsastus on suosittua.

lähde Wikipedia, hevosmaailma.net
Idea matkaoppaaseen varastettu Diamontelta Cirion Studista.