Fretit
VIRTUAALIELÄIN || A SIM-GAME ANIMAL
Mitä ihmettä frettilauma tekee ponitallilla? No, kun nuori eläinhullu saa rahaa ja on vielä totaalinen eläinshoppailuaddikti, ei tarvittu kuin viaton koiranmuonan hakureissu eläinkauppaan ja PAM: häkissä ollut frettiherra Skumppa hyökkäsi Nintsun sydämen kimppuun. Tarkoitus oli hankkia vain yksi fretti, mutta tietäähän miten sellaisille tarkoituksille yleensä käy. Eikä Moanankaan frettikanta yhteen eläimeen jäänyt. Fretithän ovat suloisia ja ihastuttavan seurallisia otuksia, joita on mukava käydä silittelemässä ja hoitelemassa pudottuaan ponin selästä.
Meillä ei tällä hetkellä ole frettejä.
Päiväkirja
Tätä päiväkirjaa ei enää päivitetä. Kuulumisia voi lukea farmin eläinten yhteisestä päiväkirjasta Asukkaat-sivulta.
toukokuu CAS43, päiväkirjamerkintä 01.09.2016
Niin se on viimeinenkin frettimme kuollut. Huikeaan 13-vuoden ikään ehtinyt Nuppu löytyi tänä aamuna kuolleena häkistänsä, kun menin sitä aamutallin jälkeen tervehtimään. Naaras eli lähes viisi vuotta ainoana frettinämme, mikä ei tuntunut haittaavan sitä lainkaan. Koko Moanan henkilökunta otti asiaksensa pitää seuraa tälle suloiselle neidille, joten uskon, ettei Nuppu potenut kovaa yksinäisyyttä lajitoverien puutteen takia. Minun frettiharrastukseni jää nyt joksikin aikaa tauolle. Hyvähän se on kahdenkymmenen CAS-vuoden jälkeen pitää pientä taukoa! Katsotaan sitten joskus muuttaako Rantataloon vielä näitä suloisia näätäeläimiä.
Nintsu
heinäkuu CAS38, päiväkirjamerkintä 20.07.2015
Toiseksi viimenen frettimme, 10-vuotias Katniss, lopetettiin tänään. Vakieläinlääkärimme Ed kävi hoitamassa paria poniamme ja siinä samalla sitten pyysin häntä tutkimaan Katnissin. Ennen niin kaunis naaras on muuttunut viime aikoina väsyneeksi ja laihtunut runsaasti. Ikääkin fretillä jo oli, joten arvasin Edin sanat jo ennen kuin hän en sanoi. Katniss lopetettiin vanhuuden takia noin kello yhdeltä päivällä. 8-vuotias Nuppu jää nyt yksin ilman frettiseuraa. Ed tutki Nupunkin, mutta naaras on niin hyväkuntoinen ja pirteä iästään huolimatta, etten henno lopettaa sitä vielä. Pitää siis nyt vain antaa Nupulle entistä enemmän omasta ajastani, jottei naaras tunne oloaan yksinäiseksi.
Nintsu
syyskuu CAS36, päiväkirjamerkintä 20.02.2015
Olen tiennyt, että tämä päivä on tulossa, mutta silti se otti koville. Suosikkifrettini Fredi nimittäin kuoli tänään. Uroksella oli ikää jo 11-vuotta, joten sen kuolema ei tullut yllätyksenä. Fredi oli kuitenkin aivan ehdoton suosikkini ja vietin sen kanssa aikaa päivittäin. Oli tallissa ja hevoshommissa kuinka kiire tahansa, nipistin aina päivästäni vähintään vartin verran aikaa Fredille. Fretti selvästi tunnisti minut ja uskon sen myös pitäneen omasta puolestaan minun seurastani. Lepää rauhassa rakas Fredini! Frettilauma alkaa taas vanheta uhkaavasti. Nuorinkin frettimme Nuppu on jo kuusivuotias. Fredin kuolema kuitenkin hieman sammutti fretti-innostustani, joten saa nähdä hankinko enää nuoria frettejä. Aika näyttää!
Nintsu
toukokuu CAS31, päiväkirjamerkintä 28.11.2013
Vanhin naaraamme, patalaiska Dusty kuoli tänään. Kun aamulla kävin avaamassa ulkohäkin kulkureitin, huomasin, että Dusty makasi epänormaalisti avaralla paikalla sykkyrässä. Nostin naaraan syliini ja se avasi silmänsä vain vaivoin. Sitten se sulki taas silmänsä ja hengitteli vain hiljaa sylissäni. Päästin muut fretit ulos, vaihdoin niille puhdasta vettä ja laitoin ruokaa esille, mutta pidin koko ajan Dustya sylissäni ja aina ehtiessäni hieman silittelin ja juttelin sille. Kanniskelin Dustya koko aamun sylissäni (ponit olivat sen johdosta hieman ihmeissään) ja siinä aamukymmeneltä totesin Dustyn kuolleen. Laiskalla neidillämme oli ikää kunnioitettavat kahdeksan vuotta ja neljä kuukautta, joten naaraan kuolema ei tullut yllätyksenä. Eläinlääkärikään ei olisi voinut auttaa vanhuuteen kuollutta pikku-ystäväämme. Lepää rauhassa rakas Dusty!
Nintsu
heinäkuu CAS30, päiväkirjamerkintä 16.09.2013
Tässä sitä taas nähtiin, ettei implantti ole takuuvarma keino tiineyksien estämiseen! Eikä eläinkaupan sukupuolitunnistukset ole aina luotettavia... Olen ihmetellyt Katnissin lihomista, mutta tänään siihen löytyi syy: naaras nimittäin pyöräytti kuusi poikasta! Näistä kaksi syntyi kuolleina ja illalla löysin kolmannen kuolleen poikasen. Mutta siis kolme elävää, nälkäistä poikasta todistivat, että häkissä on pakko olla lisääntymiskykyinen uros. Se vain vaikutti aivan mahdottomalta, koska Fredi ja Skumppa ovat molemmat kastroituja. Sitten tajusin tutkia Punahilkkaa tarkemmin ja urokseksihan se paljastui. No, meillä on nyt sitten fretinpoikasia! Toivotaan, että nämä kolme pysyisivät nyt hengissä ja mietitään sitten mitä niille tehdään. Punahilkka joutuu nyt kuitenkin mahdollisimman pian kastroitavaksi ja Katnisskin streiloidaan heti, kun poikaset ovat riittävän vanhoja.
Nintsu
tammikuu CAS30, päiväkirjamerkintä 06.08.2013
En ole päässyt frettiostoksille melkein neljään vuoteen, eli laumamme ei ole kasvanut sitten Fredin tulon. Tänään minulla oli ylimääräistä aikaa (tai päätin, että minulla oli sitä) ja ajoin Whangareihin shoppailemaan. Ensimmäisenä suuntasin pariin vaatekauppaan ja sitten tuttuun eläinkauppaan. Siellä oli sopivasti myynnissä kolmekuinen, albiino frettinaaras, jonka nimesin heti Punahilkaksi. Tein siitä kaupat ja olin jo lähdössä uuden lemmikkini kanssa kotiin, kun huomasin kaupan ilmoitustaululla ilmoituksen myytävästä frettinaaraasta. Fretti oli todella kaunis, joten päätin soittaa myyjälle. Samantienhän sitä voi ostaa kaksikin naarasta laumaa koristamaan! Niinhän siinä sitten kävi, että palasin kotiin kahden uuden fretin kanssa. Nuori Punahilkka ja implantoitu, vajaa 2-vuotias Katniss sopeutuvat varmasti hyvin frettilaumaamme.
Nintsu
toukokuu CAS29, päiväkirjamerkintä 11.06.2013
Koin aamulla ikävän yllätyksen mennessäni avaamaan ulkohäkin kulkureittiä freteille. Fredi ja Dusty ryntäsivät tuttuun tapaan heti luokseni ja kiipesivät olkapäilleni keikkumaan. Skumppa odotti jo innokkaasti pääsyä ulos, mutta Hilleri puuttui sen seurasta. Yleensä naaras on aina ensimmäisenä ovella odottamassa sen aukeamista. Avasin oven ja päästin muut fretit ulkoilemaan. Sitten aloin etsiä Hilleriä ja lopulta löysinkin sen yhdestä pikkumökistä. Naaras oli jo kuollut löytäessäni sen, joten minun ei auttanut kuin alkaa kaivaa sille hautaa ulkoiluhäkin vierestä. Lepää rauhassa, Hilleri!
Nintsu
tammikuu CAS28, päiväkirjamerkintä 03.03.2013
Frettimme voivat oikein hyvin ja nautiskelevat elämästään isossa häkissään. Ulkoilualue on kovassa käytössä ja usein saammekin Kiiwin kanssa käyttää kaiken mielikuvituksemme saadaksemme villiluontoiset frettimme iltaisin takaisin sisätiloihin. Frettilaumamme alkaa valitettavasti kovaa vauhtia vanhentua. 6-10 vuotiasta frettiä voi jo kutsua vanhaksi, eli Skumppa ja Hilleri tulevat tänävuonna vanhuksiksi. Haaveenani onkin hankkia pari nuorempaa frettiä lisää, joten saas nähdä mitä muutoksia laumaan tulevaisuudessa tuleekaan!
Nintsu
maaliskuu CAS26, päiväkirjamerkintä 18.09.2012
Kolmen frettimme katras kasvoi juuri yhdellä jäsenellä, kun viisikuinen Fredi sai minusta uuden omistajan. Fredi on lähes valkoinen, kastroitu frettiuros ja luonteeltaan aivan uskomattoman ihana ja hellyyttävä! Olen jo korviani myöten rakastunut uusimpaan tulokkaaseemme! Vanhemmat frettimme ottivat Fredin hyvin vastaan, eikä mitään kärhämää syntynyt edes urosten kesken. Jännitin kovasti Skumpan suhtautumista uuteen kaveriin, sillä Skumppahan on saanut olla laumansa ainoana uroksena jo useamman vuoden. Kaikku sujui kuitenkin hyvin. Tervetuloa taloon ihana, suloinen ja hellyyttävä Fredi!
Nintsu
toukokuu CAS23, päiväkirjamerkintä 23.01.2012
Tänään oli Paritalon frettihäkin "avajaiset", kun saimme Kiiwin kanssa häkin sisustuksen iltasella valmiiksi. Häkistä tuli tilava ja se on täynnä virikkeitä. Lisäksi häkistä on suora käynti ulkohäkkiin, jota ajattelimme pitää frettiemme käytössä aina päiväsaikaan. Aivan, frettiemme! Puhuin tarkoituksella monikossa, sillä kun häkistä tuli niin iso, onnistuin ylipuhumaan Kiiwin hankkimaan Skumpalle tyttöystävän. Lopulta uroksemme sai kaksikin tyttökaveria, kun saimme Dustyn häkkitoverin, puoliksi villihilleriä olevan Hillerin, puoleen hintaan kaupanpäällisiksi. Saa nähdä miten pärjäämme luonteikkaan Hillerin kanssa! Frettimme tuntuivat kovasti pitävän uudesta huomattavasti tilavammasta häkistään. Huomenna ne pääsevät sitten tutustumaan ulkohäkkiinkin!
Nintsu
huhtikuu CAS23, päiväkirjamerkintä 19.01.2012
Tänään Skumppa-herra saapui taloon! Olimme Kiiwin kanssa eräässä eläinkaupassa Whangareissa ostamassa koiranruokaa. Ed oli suositellut uudelle koirallemme jotakin erikoismuonaa ja sitä piti hakea testattavaksi hieman kauempaa. No, siinä odottelimme Kiiwin kanssa kun kauppias haki säkkiä varastosta, kun katseeni osui shampanjanväriseen vipeltäjään pienessä häkissä. Rastuin yhdellä ainoalla silmäyksellä otuksen kosteisiin, summiin silmiin, eikä Kiiwin vastusteluistakaan ollut mitään apua. Koiranruokasäkin lisäksi matkaamme siis lähti frettiuros Skumppa. Nyt vain Rantataloon sopivaa häkkiä rakentamaan!
Nintsu
|
Muistoissa
Hilleri
© gynti_46, lisenssi
s. CAS22 (s. 17.10.2011)
k. CAS29, 7v (k. 11.06.2013)
frettinaaras (steriloitu, 50% villihilleri)
Hillerissä oli puolet villihilleriä ja siksi se olikin luonteeltaan selvästi varautuneempi ja vähemmän hellyydenkipeä kuin muut frettimme. Hilleri ei suostunut tulemaan vieraiden lähellekään ja joutuessaan väkisin tuntemattoman ihmisen käsiin, ei naaras pelännyt purra näitä. Tutuillekin Hilleri osasi olla aikamoinen ämmä, sillä tässä neidissä oli luonnetta. Puremattomuus koulutus oli Hillerin kohdalla ollut varsin vaikeaa, mutta sittemmin se puri tuttuja ihmisiään harvemmin ja yleensä jätti senkin vain nipistykseksi. Sylissä Hilleri ei erityisemmin viihtynyt, mutta tämän tytön touhujen katselemiseen ei ikinä kyllästynyt. Hoitotoimet eivät olleet Hillerin hoitajalle herkkua, sillä Hilleri pisti kyllä vastaan niin kynsiä leikatessa kuin korvia puhdistettaessakin. Valjaiden laittoa inhosi sydämensä pohjasta, mutta heti kun ne sai naaraalle päälle, ei se enää niitä muistanutkaan vaan mennä viipelsi aivan tyytyväisenä.
Dusty
© Richard Elzey, lisenssi
s. CAS23 (s. 02.01.2012)
k. CAS31, 8v (k. 28.11.2013)
frettinaaras (steriloitu)
Dusty oli freteistämme hellyydenkipein. Tämä naaras yksinkertaisesti rakasti ihmisiä, eikä saanut koskaan tarpeekseen rapsutuksista ja silittelyistä. Dusty ryntäsi heti ihmisen nähtyään tämän syliin ja joskus pikkuotuksen saaminen pois sylistä saattoi olla hankalaa. Sylittelyn, silitysten ja rapsutusten lisäksi Dusty ei juuri tahtonutkaan tehdä mitään ja naaras oli freteistämme ehdottomasti laiskin. Siitä Dusty nimensäkin sai, kun Nintsu ja Kiiwi vitsailivat naaraan pölyyntyvän mukavuudenhalussaan. Kynsien leikkuu ja muut hoitotoimenpiteet sujuivat Dustylla helposti, naarashan tuntui sietävän mitä tahansa kunhan se vain sai makoilla ihmisen sylissä. Valjaissa Dusty oli fretiksi uskomattoman rauhallinen, vaikka kyllä silläkin oli lajille luonteenomaista uteliaisuutta.
Rotta
© Selbe B, lisenssi
s. CAS30 (s. 16.09.2013)
k. CAS35, 5v (k. 29.09.2014)
frettiuros (kastroitu, 37,5% villihilleri)
i. Punahilkka/Laser, e. Katniss
Rotta sai nimensä hieman rottamaisen naamansa takia. Uros ei muutenkaan ollut ominaisuuksiltaan mikään frettijalostuksen helmi. Rotta peri valitettavasti emänsä villihillerimäisen luonteen. Freteille tyypillisen ominaisuudet eli uteliaisuus, sosiaalisuus ja vilkkaus olivat Rotassa esillä vain vaivoin. Uros oli epäluuloinen ja kyräilevä eikä se mielellään antanut ihmisten ottaa itseään kiinni. Reipas ja energinen Rotta toki oli, se ei paikoillaan pysynyt koskaan kovinkaan kauaa kerrallaan, mutta se ei ollut samaan tapaan vilkas kuin esimerkiksi sisarensa. Hoitotoimenpiteet Rotan kanssa vaativat hoitajalta jonkin verran mielikuvitusta. Rotta räpisteli kuin henkensä edestä aina kun leikattiin kynsiä tai puhdistettiin korvia. Valjastaminen sujui hieman helpommin, mutta jos valjastaja ei pysynyt hereillä, osasi Rotta ottaa aikamoisen pikalähdön kesken valjastuksen. Valjaissa ulkoileminen ei ollut Rotan suosikkiharrastuksia ja mieluiten se piiloutuikin vain johonkin koloon. Yhdessä asiassa Rotan kanssa kuitenkin onnistuttiin, nimittäin puremattomuuskoulutuksessa!
Skumppa
© j. reed, lisenssi
s. CAS22 (s. 21.11.2011)
k. CAS35, 13v (k. 22.12.14)
frettiuros (kastroitu)
Shampanjan värinen (ja sen mukaan nimetty) Skumppa oli frettilaumamme ensimmäinen jäsen ja elikin hämmästyttävän vanhaksi. Skumppa tuli aina ensimmäisenä ihmisiä vastaan ja se oli luonnostaan jopa uhkarohkea. Skumppa ei todellakaan pelännyt mitään tai ketään, eikä uroksella ollut minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Skumppa rakasti ihmisten olkapäillä kiipeilyä, eikä viihtynyt sylissä hellittävänä koskaan kovin kauaa. Skumppa oli hyvin sisäistänyt sen etteivät ihmiset pidä puremisesta, eikä uros oikeastaan koskaan purrutkaan ketään. Hoitotoimenpiteet, kuten kynsien leikkuu ja korvien puhdistus, sujuivat Skumpan kanssa helposti. Valjaissa uros sykyili joka suuntaan, sillä tämän herran tutkimisinto oli loputon. Skumppa oli erittäin taitava luikertelemaan irti valjaistaan, joten ulkoiluttajan oli hyvä pitää urosta tarkasti silmällä.
Fredi
© MoHotta18, lisenssi
s. CAS25 (s. 13.08.2012)
k. CAS36, 11v (k. 20.02.2015)
frettiuros (kastroitu)
Fredi oli aina liikkeessä. Se ei hetkeksikään pysähtynyt ja oli vaikea uskoa, että tämä uros joskus muka nukkui. Fredi oli utelias, seurallinen ja eloisa eläin, joka oli Nintsun suosikki. Uros oli erittäin taitava kapuamaan ihmisen housunlahjetta pitkin syliin tai olkapäille ja se viihtyikin mainiosti hellittävänä. Puremista Fredi harrasti luovutusikäisenäkin hyvin vähän ja vanhempana se jäi jäänyt kokonaan pois. Frediä voikin hyvällä omalla tunnolla antaa vieraidenkin hellittäväksi, sillä uros jätti uusienkin tuttavuuksien nahan maistamisen väliin. Tämä suloinen ikiliikkuja tahtoi aina tutkia kaikki paikat, mutta sen itsesuojeluvaisto oli sentään hieman kehittyneempi kuin Skumpalla. Kynsiä leikatessa Fredi hieman rimpuili takajalkojen kanssa, mutta etujalkojen kynnet sai napsittua helposti lyhyiksi. Valjaiden pukeminen sujui hyvin ja uros oli mukava ulkoilutettava, sillä se ei jatkuvasti sinkoillut joka suuntaan, muttei vain möllöttänyt paikoillaankaan.
Punahilkka/Laser
© AMagill, lisenssi
s. CAS29 (s. 01.07.2013)
k. CAS37, 8v (k. 20.04.2015)
frettiuros (kastroitu)
om. Moana part breds VRL-01851&VRL-09927, NZ
poikaset: Rotta, Nuppu ja Into (e. Katniss, s. CAS30)
Naisellisesta nimestään huolimatta Punahilkka (jota joskus kutsuttiin myös Laseriksi) oli uros. Punahilkka ostettiin poikasena eläinkaupasta naaraana, mutta kun fretin kasvaessa sitä tarkemmin tarkasteltiin (ja kun häkkiin ilmaantui pieniä poikasia...), huomattiin että Punahilkka ei todellakaan ollut naaras. Nimi jäi kuitenkin elämään, vaikka se aluksi yritettiinkin vaihtaa Laser-nimeen. Punahilkka oli utelias ja toimelias eläin eli siis hyvin tyypillinen fretti. Uros oli erittäin sosiaalinen ja se rakasti ihmisten kanssa seurustelua. Aina ihmisen tullessa frettejä tervehtimään, oli Punahilkka Fredin kintereillä ihmistä vastassa. Sillä oliko tulija tuttu vai tuntematon, ei ollut Laserille merkitystä. Uros olisikin ehkä onnellisimmillaan jos se olisi saanut viipottaa vapaasti pitkin tallipihaa. Eipä se tosin kovin kärsivältä näyttänyt nytkään. Hoitotoimenpiteet sujuivat Punahilkan kanssa hyvin ja se kulki mielellään myös valjaissa.
Katniss
© Cloudtail, lisenssi
s. CAS28 (s. 08.04.2013)
k. CAS38, 10v (k. 20.07.2015)
frettinaaras (steriloitu, 75% villihilleri)
om. Moana part breds VRL-01851&VRL-09927, NZ
poikaset: Rotta, Nuppu ja Into (i. Punahilkka/Laser, s. CAS30)
Katniss oli todellinen kaunotar. Se oli niin kaunis, ettei sen katselusta voinut saada tarpeekseen. Tuntui myös siltä, että Katniss tiesi olevansa upean näköinen. Naaraalla oli nimittäin tapana jäädä patsastelemaan jollekin näkyvälle paikalle ihmisiä nähdessään aivan kuin poseeratakseen. Villihilleri-taustansa vuoksi Katniss ei ollut erityisen ihmisrakas tai sosiaalinen. Hoitotoimenpiteet eivät oleet tämän neidin kanssa mitään herkkua, ja hoitajan olikin parasta varustautua nahkahanskoilla. Katniss oli myös kova puremaan puremattomuuskoulutuksesta huolimatta. Vieraiden käsiin naarasta ei todellakaan kannattanut antaa ellei ollut aivan pakko! Valjaissa Katniss ei juurikaan viihtynyt, ja sen valjastaminen oli haastava operaatio. Mutta onneksi Katniss oli niin suuri ilo silmälle. Muuten se ei todellakaan olisi ollut hintansa väärti.
Nuppu
© Selbe B, lisenssi
s. CAS30 (s. 16.09.2013)
k. CAS43, 13v (k. 01.09.2016)
frettinaaras (steriloitu, 37,5% villihilleri)
kasv&om. Moana part breds VRL-01851&VRL-09927, NZ
i. Punahilkka/Laser, e. Katniss
Nuppu oli oikea kullannuppu! Se oli niin herttainen ja suloinen, ettei sitä millään malttanut jättää häkkiin muiden frettien seuraan, vaan sen niin mielellään olisi ottanut omaan sänkyynsä nukkumaan! Nuppu oli erittäin utelias, vilkas ja sosiaalinen. Se kiipeili mielellään ihmisten päällä eikä koskaan pannut pahakseen olkapäillä matkustamista. Nuppu otti iloisesti vastaan silittelyt niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin, eikä sillä ollut tapana purra ketään. Nupun hoitaminen ei ollut kovin vaikeaa, vaikkei neiti nyt ihan kauheasti ilahtunutkaan kynsien leikkuusta tai korvien puhdistuksesta. Naaras oli kuitenkin hyvin luottavainen omia ihmisiään kohtaan ja antoi näiden vanuttaa itseään miten tahtoo. Valjastaminenkin onnistui näpsäkästi ja valjaissa Nuppu kulki hyvin. Se tutki mielellään uusia paikkoja ja oli erityisen viehättynyt merenrannasta ja aaltojen kanssa leikkimisestä.
|
