ERJ-II, KTK-II, KRJ-III, KERJ-III
LD Pretórian
Nostalginen muisto vanhalta tallila Light Dragonista 00-luvulta. Hyvätapainen, rauhallinen tamma, jolla iso, hieman hidas hyppy.
|
Nimi: LD Pretórian "Prenda" Rekisterinumero: VH03-031-8223 Sukupuoli: Tamma Syntynyt: 06.09.2007 / 25v (sekalainen ikääntyminen, 8v 06.03.2008) Rotu: Suomalainen puoliverinen (fwb) Omistaja: Nintsu VRL-01851 Kotitalli: Juksula Kasvattaja: Talli Light Dragon, Nintsu, Saksa Väri: Punarautias Säkäkorkeus: 167cm Koulutus: estepainotus ! kilpailee porrastettuja ! >>>>>>>>>> Ko: PSG >>>>>>>>>> Re: 150cm >>>>>>>>>> Ke: CIC2 >>>>>>>>>> KTK-II (12/2022, 77p), KRJ-III (3/2024, 84p), ERJ-II (3/2025, 92p), KERJ-III (3/2025, 84,5p) |
   © Gestüt Hämelschenburg |
Prenda on perusluonteeltaan rohkea, rauhallinen ja itsevarma. Ikä, kokemus ja syntymästä alkanut hyvä ja reilu käsittely ovat vain korostaneet tamman helppoa käsiteltävyyttä ja hyviä käytöstapoja. Hoitohevosena Prenda onkin varsin vaivaton. Tamma ei häiriköi karsinassa edes ruoka-aikaan, vaan malttaa odottaa vuoroaan - tähän toki on voinut vaikuttaa myös se, ettei tammaa ole "sopivan" rehunkäyttökyvyn takia tarvinnut ikinä laihduttaa. Ei toki tarhaankaan tai sieltä pois Prendalla ole kiirus, mutta ei tamma laiska talutettava ole, sillä vain ei ole kiire mihinkään. Harjauksesta tamma tykkää ja antaa harjata kaikkialta ongelmitta. Rapsutuksetkin kelpaavat paremmin kuin hyvin ja tammasta saakin helposti kaverin, kun käyttää hoitamisen ja varustamisen ohessa hetken tamman rapsutteluun. Varusteet saa laitettua Prendalle hyvin, eikä se näytä hapanta naamaa satulavyötä kiristäessäkään. Kaiken kaikkiaan Prenda onkin mitä mukavin hoitohevonen aurinkoisella ja positiivisella luonteella varustettuna.
Ratsastaessa Prenda on kuuliainen ja sopivan eteenpäinpyrkivä. Tammalla on isot askeleet kaikissa askellajeissa, mikä voi aiheuttaa kokemattomammalle ratsastajalle hieman istuntavaikeuksia. Kokoaminen ei Prendalta tule luonnostaan kovin helposti, mutta koulutuksen ja kokemuksen myötä tamma on oppinut kokoamaankin varsin kiitettävästi. Kouluratsuna Prendan valttina on sen tasaisuus ja tahdikkuus, sekä keski- ja lisätyt askellajit, erityisesti keski- ja lisätty laukka. Hyppäämisestä tamma tykkää paljonkin. Sen hyppytekniikka on hieman vanhanaikainen ja hidas, mutta kapasiteettia ja esteälyä löytyy. Prenda yrittää aina parhaansa, ei kyttää esteitä ja pyrkii pysymään irti puomeista. Teknisemmällä ja ahtaammalla radalla tamma ei välttämättä ole parhaimmillaan, vaikka kokemuksen kerryttyä se sielläkin on varteen otettava kilpakumppani, mutta isommilla areenoilla ja derbykentillä Prenda on suorastaan voittamaton. Maastossa Prendalle sopii kaikki. Se osaa olla tyynenrauhallinen vetohevonen varsojen ensimmäisellä maastoretkellä, viilettää tukkaputkella vauhtimaastossa tai samoilla kiireettömästi pitkin metsäpolkuja kahdestaan ratsastajansa kanssa ilman satulaa.
Polveutuminen
| i. LD Desing Die fwb, trn, 167cm |
ii. Sultan van Del Quinto pv, rn, 174cm esiKTK, VJA-B |
iii. Sahara Sultan evm |
| iie. Fatima evm |
||
| ie. Last Love For Die fwb, rn, 159cm kadonnut |
iei. Pferdolino evm |
|
| iee. Glabozina x evm |
||
| e. St. Madeleine HL fwb, rt, 167cm |
ei. Papercut Ninja Kin fwb kadonnut |
eii. Silk Rose's Chopstick kadonnut |
| eie. VIR MVA Ch Belinda Ion old, KTK-II |
||
| ee. St. Sissy Leader fwb, 164cm kadonnut |
eei. Cleadero II evm |
|
| eee. Sissy's Miral evm |
eiei: Irrealist (old, rn, 175cm, suvuton [Realist XIV*Spaßhaft])
eiee: WW Beronica (old, trn, 164cm)
eieei: Laakson Belgarath (old, rt, 165cm)
eieeii: VIR MVA Ch Leap of Faith (old, rn, 164cm, suvuton [Price of Fun*Still Dreaming])
eieeie: RG Citius Altius Fortius (old, rn, 169cm, sukua 1 polvi [VIR MVA Ch Pyrrhus II*Never Up Dreaming])
eieee: FR Surround Treble (old, rn, 159cm)
eieeei: RG Dragonfire (old, rt, 163cm, sukua ilmeisesti 1 polvi [Dragos Dunder*Rabina Quest])
eieeee: Laakson Spring (old, rt, 175cm, suvuton tai sukua mahdollisesti 1 polvi [Hamlet IV*Scull of Got])
Kadonneiden sukulaisten sukuselvitys:
Isänemä Last Love For Die:n sivut olivat websissä ja ovat valitettavasti kadonneet, mutta tamma oli onneksi rekisteröity VRL:n hevosrekisteriin. "Dino" oli suvuton eli sillä ei ollut sukua virtuaalimaailmassa. Tamma oli täysveriemänsä takia pienikokoinen, siro ja nopea, minkä ansiosta se oli parhaimmillaan esteillä aikaratsastuksessa. Googlen perusteella Dino on kilpaillut ERJ:n alaisissa kilpailuissa 120-sentin tasolla. Dino oli ruunikko fwb-tamma, jonka säkäkorkeus oli 159 senttiä. Poika LD's Desing Die on Dinon ainoa jälkeläinen. VRL:n rekisterissä Dino on merkitty kuolleeksi 4.1.2011, mutta todennäköisesti tamma on kuollut aikaisemmin.
Emänisä Papercut Ninja Kin on kadonnut täysin, eikä oritta ollut rekisteröity VRL:n rekisteriin. Ori on ollut ainakin Annika L.:n omistuksessa. Oriin kasvattaja oli virtuaalitalli Atlas, jonka omistaa aksu (VRL-00164). Ori on syntynyt 17.6.2005 ja on rodultaan suomalainenpuoliverinen (fwb). Googlella oriille löytyy kilpailutuloksia vuosilta 2005-2007 ERJ:n ja KRJ:n alaisista kilpailuista 100-120 sentin ja vaativa A -luokista. Kilpailutulosten perusteella Papercut Ninja Kin on todennäköisesti koulupainotteinen. Oriille ei löydy muita jälkeläisiä kuin St. Madeleine HL. Oriin suku menee emän puolelta Koululaakson kuuluisiin oldenburg-kasvatteihin.
Emänisänisä Silk Rose's Chopstick on täysin kadonnut virtuaalimaailmasta eikä sille löydy edes vanhaa, toimimatonta osoitetta. Oriille löytyy googlella muutamia kilpailutuoksia KRJ:n alaisista kilpailuista grand prix -luokista vuodelta 2004. Lisäksi ori on hakutulosten perusteella kilpaillut myös esteratsastuksessa (100-120 cm) ja kenttäratsastuksessa (taso vastaa nykyistä CIC3) vähemmässä määrin. Oriilla on kilpaillut Hane (VMR). "Silk Rose's"-kasvattajanimellä löytyy muutamia puoliveri- ja arabikasvatteja, jotka ovat syntyneet vuonna 2004, joten on mahdollista, että Silk Rose's Chopstick:lla on sukua virtuaalimaailmassa. Kasvattaja on tuntematon. Todennäköisesti Papercut Ninja Kin on oriin ainoa jälkeläinen. Silk Rose's Chopstick tarkempi kantakirja, säkäkorkeus tai väri eivät ole tiedossa.
Emänemä St. Sissy Leader'n freewebsissä sijainneet sivut ovat kadonneet, eikä niistä löydy kopiota webarchivesta. St. Sissy Leader oli rekisteröity VRL:n hevosrekisteriin suomalaiseksi puoliveriseksi (fwb). Tamma on tiettävästi suvuton (ei sukua virtuaalimaailmassa). Rekisterisivun tietojen perusteella tamman säkäkorkeus on ollut 164 senttiä, mutta tamman väristä ei ole säilynyt tietoa. Googlella St. Sissy Leaderille löytyy kilpailutuloksia ERJ:n alaisista kilpailuista vuosilta 2006-2007 140-150 sentin luokista. VRL:n rekisterissä tammalla on merkitty viisi jälkeläistä, joista neljä tammaa ja yksi ori. Tamman jälkeläisistä vain Prendan emä St. Madeleine HL:n sivut ovat säilyneet ja vain tämä on jatkanut sukuaan.
Jälkeläiset
fwb-t. Juksulan Kaida (i. Raising Dragon Ring xx)wpb-t. Tritriva MPB (i. KW Rhew)
fwb-t. Juksulan Icie (i. ML Winterborn)
Päiväkirja
uusin merkintä viimeisenä, valmennukset päiväkirjan jälkeen01.06.2018, päiväkirjamerkintä
Innostuin jokin aika sitten kaivelemaan vanhoja virtuaalitallejani ja mitä aarteita sieltä löytyikään! Fwb-tamma LD Pretorian on entisen tallini Talli Light Dragonin vanha, vanha kasvattini yli kymmenen vuoden takaa. Muistan tykänneeni tammasta jo LD:n aikoihin, mutta nyt ihastuin siihen uudelleen, joten ei muuta kuin VRL:n hevosrekisteriin henkiinherätyspyyntö ja tammalle uudet sivut pystyyn Juksulaan. Vielä on hieman auki, että mitä Prendan kanssa nyt oikein meinataan tehdä, mutta ainakin nyt alkuun kisaillaan vähän porrastettuja kilpailuita painottuen esteratsastukseen. Suvussaanhan Prendalla on kouluvertakin, joten ehkä kouluradoillakin pitää pyörähtää. Ja varsoja tietenkin! Haluan saada tämän nostalgisen suvun jatkumaan, joten varmasti äitihommia on tammalla tiedossa. Ehkä yksi varsantekoreissu Moanaankin niin saan tätä sukua welshjalostukseenikin. Kyllä tässä siis tekemistä keksitään! Nintsu
10.11.2021, päiväkirjamerkintä
Tuskin pysyin pöksyissäni, kun odotin Prendan varsomista! Hyvin epätavallista minulle, sillä yleensä hermoilu ja/tai intoilu on muiden heiniä. Mutta innoissani olin, ei sitä käy kiistäminen, ja minusta minulla oli siihen ihan hyvä syykin - Prenda ensimmäisen varsan syntymä, kun kerta oli käsillä! Olin hieman huolissani tamman iästä, 15 vuotta on melko paljon ensivarsojalle, mutta tamma oli hyvässä kunnossa ja tiineys oli sujunut hyvin, joten yritin olla huolehtimatta liikoja. Puolihuomaamattani kuitenkin litkin ainakin kaksi lasillista punaviiniä, sen verran minua taisi varsomisen odottelu sinä yönä jännittää. Loppujen lopuksi kaikki sujui paremmin kuin hyvin. Prenda varsoi hieman yli kello yhden yöllä kuin kopion itsestään: rautiaan, sukkajalkaisen tammavarsan. Varsominen meni nopeasti ja oppikirjan mukaan ja jo pian varsa oli asianmukaisesti nisällä ternimaitoja hörppimässä. Kaunis varsa saa nimekseen Kaida, mikä tarkoittaa pientä lohikäärmettä. Nimi ei toivottavasti ole enne, vaan peräisin varsan isän, Draken (Raising Dragon) nimestä. Onneksi olkoon ihanasta tyttärestä ja esikoisestasi, Prenda! Nintsu
00.00.0000, päiväkirjamerkintä/valmennus
plaaplaaplaaplaaplaaplaa Nintsu
Valmennukset
uusin viimeisenä25.06.2018, kouluvalmennus
Isot hitaat puoliveriset eivät oikein ole omalla mukavuusalueellani, joten sovin heti ensitilassa Prendalle ja minulle ajan tutun kouluvalmentajan kouluvalmennukseen. Parempi ottaa heti osaava ihminen mukaan jo näin yhteistyön alkuvaiheessa kuin hakata ensin yksin päätä seinään! Verryttelin Prendan itsenäisesti, enkä kovin onnistuneesti - valmennuksen alussa allani oli iso, pitkä sotanorsu ja oloni satulassa oli kuin Mikki Hiirellä merihädässä. Mutta oppia vartenhan olimme valmentajan tarkkojen silmien alle tulleetkin!
Aloitimme niinkin yksinkertaisella tehtävällä kuin käynti-ravi-siirtymisillä isolla keskiympyrällä. Erityistä huomiota piti kiinnittää siihen, että tamma lähtee napakasti heti pohkeen pyynnöstä raviin ja tulee istuntaa tiivistämällä takaisin käyntiin. Minun piti pitää käsi kevyenä ja varoa vetämästä taakse, jotta en tarjoaisi luonnostaan hieman pitkänä liikkuvalle tammalle "viidettä jalkaa", johon jättää päänsä kannateltavaksi. Alaspäin siirtymisissä oli suorastaan luonnollinen reaktioni napata kädellä tukea, joten sain keskittyä ihan todella ohjasapujen käyttöön. Yhteistyömme parani kuitenkin siirtymä siirtymältä ja pian saatoimme tehdä nopeita, vain muutaman askeleen siirtymisiä askellajien välillä ilman, että päädyimme Prendan kanssa vetokilpailuun. Vielä ennen käyntitaukoa teimme siirtymisiä ympyrällä ravin sisällä samalla ajatuksella: eteenpäin ratsastus terävästi eteen, kokoaminen kevyellä kädellä ja tiiviillä istunnalla.
Prendan valtavan suuri laukka on ollut minulle, näppäriin täysverisiin ja trakehnereihin tottuneelle ratsastajalle, melkoinen haaste ja niin se oli tänäänkin heti valmennuksen ensimmäisestä laukannostosta alkaen. Lähdimme purkamaan ongelmaa lyhyillä nostoilla isolla kahdeksikolla, jotta nostoja tulisi tasaisesti molempiin suuntiin. Tehtävänä oli tehdä huolellisia, teräviä laukannostoja ja varsinaisesti laukata vain muutama askel kerrallaan. Näin Prenda pysyisi paremmin koottuna ja takajaloillaan ja minä saisin totutella sen suureen laukka-askeleeseen pienissä erissä. Tehtävä oli meille molemmille melko raskas: Prendalle oli raskasta kantaa itsensä joka askeleella ja minulle oli rankkaa pysyä oikeassa asennossa tamman isossa laukassa ja vielä ehtiä "istumisen" ohella ratsastamaan järkevät siirtymiset sekä kahdeksikoksi tunnistettavat tiet. Mutta mahdotonta se ei ollut ja saimme hetkittäin aikaan sellaisia askeleita, että ehkä emme ole aivan toivoton parivaljakko!
Hikihän valmennuksessa tuli, mutta kyllä vain oli valmennus tarpeen! Loppuraveissa kaikki lihakseni huusivat hoosiannaa, mutta samalla fiilis oli euforinen - roppakaupalla treeniä ja sitten valloitamme Prendan kanssa maailman!
01.08.2018, estevalmennus
Olemme pari viime viikkoa hioneet yhteistyötämme kouluratsastuksen parissa, joten oli aika siirtyä Prendan (ja ehkä minunkin) leipälajin eli esteiden pariin. Verryttelin Prendan ennen valmennusta itsenäisesti ja onnistuinkin siinä jo melko hyvin - iso, hidas tamma tuntui jo suunnilleen olevan avuillani ja pystyin joten kuten istumaan tamman ympäri. Tosin ensimmäisenä tuttu, vanhan kansan valmentajani Hubert karjaisi lyhentämään ohjaa ainakin kymmenen senttiä ja istumaan kunnolla satulaan, joten ehkä vain kuvittelin onnistuneeni alkuverryttelyissä.
Verryttelyhypyt otettiin koko maneesin kattavalla kahdeksikolla, jossa suunta vaihtui maneesin keskellä olevalla puomi-ristikko-puomi pikkupompulla. Tarkoituksena oli saada rentoja hyppyjä koko rungon läpi rauhallisessa, hallitussa laukassa aktiivisia takajalkoja unohtamatta. Alkuun päästin Prendan tehtävälle hieman turhan isossa laukassa, jolloin sille tuli tehtävällä ahdasta, mutta istuin kaarteessa tiiviimmin satulaan, toin jalkaa lähemmäs ja huolehdin puolipidätteillä aktiivisista takajaloista, korjasi Prenda itsensä parempaan ryhtiin ja suoritti tehtävää molemmista suunnista onnistuneesti.
Päivän varsinaisena tehtävänä oli pitkälle sivulle rakennettu pitkä ristikko-ristikko-linja. Ihan suoraan ei päästy laukkailemaan, vaan linjan keskelle tehtiin iso voltti, jolla pompoteltiin pari kavalettia kaarevalla uralla ennen lähestymistä seuraavalle ristikolle. Tehtävän tarkoituksena oli hakea isolaukkaiselle tammalle lisää haitaria kroppaan, kun se suoralla saisi laukata hieman isommin ja joutuisi sitten taas kokoamaan voltille ennen kuin pääsisi uudelleen venymään suoralle. Tehtävä ei todellakaan ollut Prendalle, tai minullekaan sen koommin, helppo, joten sain ihan tosissani ratsastaa, jotta tamma aidosti lyheni kropastaan ja kääntyi kunnolla lavoistaan.
Kun tappiinsa nostetut ristikot sujuivat ja olimme saaneet tehtävän jujusta kiinni (eli minä olin opetellut ratsastamaan valtamerialustani jota Prendaksi kutsutaan), Hubert rakensi ristikoiden paikalle ihan asiallisen kokoiset okserit. Hyppy okserille on pidempi ja hevosen on hypyssä venytettävä runkoaan, joten kokoaminen voltille ja kavaleteille oli tehtävä nopeammin, kuten myös voltilta laukan venyttäminen kohti seuraavaa okseria. Ensimmäisellä yrityksellä minä jäinkin hieman liian hitaaksi kokoamisen kanssa ja Prenda potki kavaletit mennessään, mutta seuraavalla yrityksellä istuin nopeammin hypyn jälkeen alas, tuin jalalla ja jäin ylävartalosta suoremmaksi ensimmäisen okserin jälkeen, jolloin Prenda suostui lyhentämään laukkaa ja kääntyi näppärämmin täsmälleen keskelle kavaletteja. Näin se ketteröityy norsukin! Otimme muutaman toiston tehtävälle oksereiden kanssa vielä molempiin suuntiin, jotta saimme tammaa jumpattua (ja Hubertista oli hauska nähdä minun hikoilevan).
Vielä on matkaa 150 sentin esteradoille, mutta askel kerrallaan siihen suuntaan! Nintsu
Tekijänoikeudet
ulkoasu © Pilvimarja 2008 / muikkunen
kuva © Pixabay