Araminta

YLA2, ERJ-II, KRJ-II, VWY-III, KTK-III

© Goldhills Welsh

Araminta eli Mira
s. CAS21, 25v* (s. 30.08.2011, 4v 30.12.2011)
welsh B -tamma, VH12-022-0055
mustankimo, 132cm, kasv. C. Byron, GB (ex-om. mori-mori)
om. Moana part breds VRL-01851&VRL-09927, NZ
yleispainotteinen, heA/70cm
* ikääntynyt 18v asti VHKR

Luonne

Yleisesti Mira on kiltti ja ystävällinen tamma, jolla kuitenkin on herkkä ja vilkas luonne. Kaikki muutokset rutiineissa saavat Miran heti valpastumaan ja hieman jännittymäänkin, mutta onneksi neiti hyväksyy muutokset pian eikä hermoile niistä sen enempää. Hoitaessa Mira on kiltti ja kultainen. Se ei pure tai potki, mutta uusia ihmisiä se saattaa hieman ujostella ja alkuun ylireagoida näiden liikkeisiin ja tekemisiin. Kuitenkin kun tammaan rauhassa tutustuu, se kyllä rentoutuu ja rauhoittuu. Satulointi sujuu hyvin, eikä Miralla ole tapana pullistella vyötä kiristäessä. Suitsittaessa Mira voi aristella korviin koskettaessa, mutta kuolaimet se ottaa kuuliaisesti suuhun. Myös kavioiden puhdistus onnistuu ilman sen suurempia kikkailuja. Taluttaessa Mira kulkee kiltisti taluttajansa vieressä, mutta se saattaa säpsähdellä jos jotakin yllättävää tapahtuu.

Ratsastaessa pehmeät ja hyvin valmistellut avut ovat Miran kanssa kaiken A ja O. Tamma jännittyy ja hermostuu heti paikalla jos ratsastaja yllättää sen esimerkiksi pidättämällä yllättäen voimakkaasti tai antamalla laukka-avut ilman minkäänlaisia valmisteluja. Mira onkin hyvin herkkä ratsu, eikä se siksi sovi pienestä koostaan huolimatta lapsille elleivät nämä ole hyvin taitavia. Ilkeä tai itsepäinen ei tamma kuitenkaan ole, vaan ennemminkin kuuliainen ja nöyrä, vain hieman herkkä. Kouluratsastus sopii Miralle kuin nenä päähän, kunhan tamma on samalla aaltopituudella ratsastajansa kanssa. Mira tekee mielellään parhaansa ja siksi sen kanssa onkin niin mukava treenata vaikeampiakin koululiikkeitä. Esteille Miralla olisi kykyjä enemmänkin kuin vain 70 senttimetriin saakka, mutta valitettavasti Mira on hyvin varovainen hyppääjä. Se ei yhtään tykkää erikoisesteistä tai suurista oksereista, vaan kaikista mieluiten tamma kieltäytyisi ylittämästä niitä kokonaan. Kunhan tamma luottaa ratsastajaansa, on mahdollista lempeällä mutta päättäväisellä ratsastuksella saada Mira hyppäämään mitä tahansa. Ratsastajan on kuitenkin oltava hyvin varovainen, ettei tiukassakaan tilanteessa "hyökkää" tammaa patistamaan. Maastossa Mira kulkee mielellään, mutta voi hiukan säpsyä milloin mitäkin. Rauhallisin Mira on maastossa muiden hevosten kanssa jonon keskivaiheilla.

Suku

Mira on suvuton eli sille ei löydy sukua virtuaalimaailmasta.

Isä Remington tunnetaan erityisesti kouluponina, vaikka ori starttasi paljon myös este- ja kenttäkilpailuissa. Kouluratsastuksessa Remington kilpaili helppo A -luokkia, esteillä pääasiassa 80cm-ratoja, mutta myös muutaman 90cm radan, ja kenttäratsastuksessa harrasteluokkia. Rakenteensa ansiosta ensimmäiselle palkinnolle kantakirjattua oritta käytettiin paljon jalostuksessa. Joinakin kesinä ori oli jopa niin suosittu, että sen omistajien oli rajoitettava tammamäärää, jotta ori ei aivan täysin nuupahtanut! Turhaan ei oritta siitoksessa käytetty, sillä Remingtonin jälkeläisiä leimasivat hyvä luonne ja ratsastettavuus sekä kauniit liikkeet. Monet oriin jälkeläisistä ovat pärjänneet kouluratsastuksessa jopa ihan kansainvälisissä kilpailuissa. Lisäksi Remington oli kimo-geenin suhteen homotsygootti, eli sen kaikki jälkeläiset olivat kimoja. Ori lopetettiin 22-vuotiaana hammasvaivojen takia.

Isänisä Jedidiah loukkaantui nuorena ja sen kilpailu-ura jäikin sen takia vaatimattomaksi. Ori ehti 5-vuotiskaudellaan startata muutamia helppoja koululuokkia pikkukilpailuissa ja tuomarit kehuivat kilvan oriin potentiaalia. Valitettavasti ori kaatui laitumella riehuessaan eikä koskaan parantunut enää kunnon kilpailukäyttöön. Jedidiahilla oli kuitenkin kompakti rakenne, lennokkaat liikkeet ja hyvä suku, joten se hyväksyttiin welsh-kantakirjaan toisella palkinnolla. Kovin suurta suosiota jalostuksessa ori ei valitettavasti koskaan saanut, mutta sen jälkeläiset olivatkin sitten sitäkin laadukkaampia. Jedidiah lopetettiin vanhan vamman uusiuduttua 18-vuotiaana ja ori haudattiin omalle laitumelleen.
Isänisäisä Demetre oli mustankimo welsh-ori, jolla oli varsin vaikuttava meriittilista esteratsastuksessa kansallisissa poniluokissa. Ori oli oikea kuuma peruna pienten ponien mestaruuksissa ja se nappasikin tittelin nimiinsä useampanakin vuonna. Demetre oli suosittu jalostusponi niin B-sektion kuin ratsuponien ja welsh part bredien jalostuksessa. Oriin jälkeläisistä ei kuitenkaan noussut yhtäkään isänsä veroista esteponia, mutta joukkoon mahtui useita lahjakkaita koulu- ja kenttäratsuja.
Isänisäemä Seraphinia ei polveutunut kovin menestyneestä suvusta, mutta tamma itse oli kyllä kaunis ja hyväliikkeinen. Raudikkoa tammaa ei kuitenkaan juurikaan kilpailutettu tai käytetty näyttelyissä, mutta se kantakirjattiin nuorena toiselle palkinnolle ja varsoi useista menestyneistä oreista hyviä jälkeläisiä. Hyväluontoinen, joskin hieman ujo, tamma lopetettiin 18-vuotiaana potkuvamman takia.

Isänemä Emmaline oli nätti ja kiltti tamma. Se menestyi varsana ja nuorena ponina loistavasti näyttelyissä, minkä jälkeen tammalla teetetettiin pari varsaa. Ratsukoulutus Emmalinella aloitettiinkin tamman ollessa jo 7-vuotias. Kuuliaisena ja oppivaisena ponina koulutus sujui nopeasti ja pian tamma myytiinkin kilpaponiksi. Mikään supersuorittaja ei Emmaline ollut, mutta se toi tasaisesti sijoituksia kotiin helppo B -tasolta kouluratsastuksessa ja 80cm-tasolta esteratsastuksessa. Vanhemmilla päivillään tammalla kilpailtiin myös valjakkoajossa noviisi-luokissa, missä Emmaline menestyi yllättäen oikein hyvin. Emmaline varsoi vielä kerran kilpailu-uransa jälkeen, eikä tullut enää uudelleen kantavaksi. Tamma löytyi kuolleena laitumelta kunnioitettavassa 24 vuoden iässä. Kuolinsyyksi eläinlääkäri epäili sydänkohtausta.
Isänemäisä Emeron hurmasi näyttelytuomarit jo maitovarsana. Oriilla oli kevyet, lennokkaat liikkeet, hurmaava tummansuklaan värinen karva ja päätään koristamassa valkoinen piirto. Lisäksi oritta oli siunattu valtavalla karismalla ja esiintymishalulla, joten ei ollut ihme, että Emeronin nimi keikkui usein BIS-kehien kärkisijoilla. Kantakirjauksen jälkeen oriista tuli suosittu myös siitosoriina ja se saikin vaikuttavan määrän jälkikasvua.
Isänemäemä Jolanthe oli aika tavallisennäköinen pikkuponitamma. Se oli kimo ruunikolla pohjavärillä varustettuna, sen liikkeet olivat tahdikkaat mutta hieman maahansidotut ja se oli perustottelevainen luonne. Kaikin puolin Jolethe oli siis keskivertoponi. Ei tamma silti mikään turhake ollut, vaan se toimi ensin nuorena usean vuoden ajan yksityisperheessä lasten ratsuna ja sittemmin ratsastuskoulussa tuntiponina. Vanhoilla päivillään tamma kertaalleen astutettiin ja se sai tammavarsan Emmalinen. Jolethe kuoli aortan repeämiseen 21-vuotiaana.

Emä Asteria polveutui hyviä esteponeja jättäneestä suvusta, mutta kilpaili kuitenkin itse kouluratsastuksessa kansallisella tasolla. Asteria pärjäsikin ihan mukavasti kansallisissa helppo A -luokissa Iso-Britanniassa, joten estesuku ei ollut esteenä kouluponin uralle. Syynä lajivalintaan oli tamman liiallisuuksiin menevä varovaisuus esteillä. Asteria ei todellakaan halunnut koskea puomeihin ja pienikin epäröinti ratsastajan puolelta tai harmitonkin muutos esteessä sai tamman kieltäytymään hyppäämästä. Kilpailuissa tamma hermostui täysin eikä sillä useista yrityksistä huolimatta ole ainuttakaan hyväksyttyä tulosta esteratsastuksen saralta. Se on sääli, sillä hyppykykyä ei Asterialta todellakaan puuttunut. Mutta kuten sanottu, tamma menestyi kouluratsastuksen saralla. Kilpailu-uran jälkeen tammaa käytettiin jalostuksessa ja se saikin neljä varsaa kouluoreista. Asteria on myös welshponien kantakirjassa toisella palkinnolla. Tamma kuoli 22-vuotiaana.

Emänisä Asterix oli herkkä ja kärsimätön ori, joka ei ollut käsiteltävyydeltään sieltä helpoimmasta päästä. Ruunikonkimo ori kantakirjattiin jo nelivuotiaana ja se sai ensimmäisen palkinnon huolimatta huonosta käytöksestään arvostelutilaisuuden aikana. Oriilla oli kuitenkin erittäin hyvä rakenne ja se saikin esimerkiksi tyypistään täydet pisteet. Kantakirjauksen jälkeen Asterixilla keskityttiin kilpailu-uran luomiseen. Ori oli estesuvusta ja se saikin jatkaa sukunsa kavionjälkiä esteradoille. Kykyjä oriissa oli vaikka muille jakaa, mutta se oli varovainen ja helposti hermostuva, joten sen ratsastajalta vaadittiin paljon. Menestys esteradoilta olikin aika vaihtelevaa, mutta nollaratoja Asterixilla on aina 110cm-luokkiin asti ja sijoituksiakin löytyy metristä useampia. Uransa aikana ori kärsi useista mahahaavoista stressaavan luonteensa takia, joten ura loppui varsin aikaisin oriin ollessa 13-vuotias. Suosittua jalostusoritta ei Asterixista tullut, mutta parisenkymmentä jälkeläistä se ehti jättää.
Emänisäisä Cleveland syntyi clevelandinruunikoita kasvattavalle tilalle ja saikin nimensä tallin kasvattirodun mukaan. Ori sulautui värinsä puolesta hyvin joukkoon, sillä ori oli punaruunikko pienellä tähdenaiheella varustettuna. Luonteeltaan Cleveland ei kuitenkaan sopinut tippaakaan tyynien valjakkohevosten joukkoon. Ori oli nimittäin temperamenttinen ja kuuma luonne, jonka kanssa ei ihan kuka tahansa pärjännyt. Cleveland menestyi hyvin nuorten ponien kyvyt esiin -tilaisuuksien esteosuuksilla ja koska oriin rakenteessakaan ei ollut juuri moitittavaa, kantakirjattiin ori nelivuotiaana ja se sai tuomareilta ensimmäisen palkinnon. Cleveland ehti astua vain yhden kesän, jonka jälkeen astumispuuhista villiintynyt ori loukkasi laitumella vakavasti jalkansa ja se lopetettiin huonon paranemisennusteen takia.
Emänisäemä Xanthia oli rautiaankimo pikkutamma, jolla oli mitä herttaisin ja mukavin luonne. Loistavan luonteensa ansiosta tamma myytiinkin ratsukoulutuksen jälkeen erääseen perheeseen ensiponiksi. Hitaasti mutta varmasti perheen lapset kehittyivät tamman kanssa eteenpäin ja parin vuoden yhteiselon jälkeen Xanthia nähtiin jo esteradoilla. Tamma nousikin kahden ratsastajansa kanssa aina metrin luokkiin asti - ja jopa sijoittui niissä. Rehellinen ja yritteliäs tamma teki aina parhaansa, mikä teki siitä loistavan opetusponin. Vanhoilla päivillään Xanthia varsoi kahdesti ja se kantakirjattiin toiselle palkinnolle.

Emänemä Violetta hurmasi kasvattajansa pelkällä värillään. Ei tammassa toki suurempaa vikaa ollut muutenkaan, mutta jostain syystä kasvattajan mielestä rautiaanpäistärikkö väri teki tammasta Aivan Erityisen. Luonteeltaan Violetta oli varsin eläväinen, mutta myös hieman arka. Tamma hyppäsi hyvin ja se starttasikin kansallisella tasolla jopa 110cm-poniluokkia, mutta sen uraa leimasivat useat hylkäykset liikojen kieltojen takia. Violetten oli luotettava ratsastajaansa täysin, jotta se uskalsi hypätä vähänkään erikoisemmat esteet. Violetta kiersi myös muutamissa koulukilpailuissa ihan kohtalaisilla prosenteilla. Jalostuksessa Violettaa olisi haluttu käyttää enemmänkin, mutta tammaa oli vaikea saada kantavaksi ja loppujen lopuksi tamman jälkeläissaldo jäikin kahteen varsaan. Violetta lopetettiin ähkyn takia 17-vuotiaana.
Emänemäisä Riordan ei selvästikään jättänyt kovinkaan isoa jälkeä welshponien historiaan, sillä oriista oli hyvin vaikea löytää mitään tietoja. Ilmeisesti ruunikonpäistärikkö ori sai vuoden jalostusluvan kolmivuotiaana näyttelyissä, joissa se palkittiin toisella palkinnolla. Ori sai hyvät pisteet liikkeistään ja varsinkin sen ravin mekaniikkaa kehuttiin. Riordan toimi yhden astutuskauden ajan siitosoriina, minkä jälkeen sen omistaja myi oriin Ruotsiin. Tämän jälkeen ei oriista ole enää tietoja saatavilla.
Emänemäemä Deandra oli pieni ja pyöreä rautiaanpäistärikkö tamma. Tamman säkäkorkeus ylitti nippanappa welsh B-sektiolta vaaditun rajan, sillä tamman virallisen mittaustodistuksen mukaan sen säkäkorkeus oli vain 123cm. Deandra oli kuitenkin erittäin taitava esteponi. Pääasiassa tamma starttasi 90cm-luokkia ja sijoittui lähes jokaisissa kilpailuissaan. Deandralla kokeiltiin kuitenkin myös muutamia metrin ratoja ja vaikka sijoituksia ei siltä tasolta tullut, pysyivät puomit paikoillaan ja Deandra teki muutaman tuplanollan metristä. Kilpailu-uran jälkeen Deandra astutettiin kerran.

Jälkeläiset
CAS25, o. Attractive Mori, i. Addicted to You 51
CAS29, t. Moana's Tristessa, i. Trons
CAS30, t. Moana's Umbrella, i. Unbelievably Unbelievable
CAS31, t. Anna Karenina MPB, i. WV's Korbin
CAS32, o. Balthazar MPB, i. Baglor
CAS34, o. Moana's Iridium, i. Jeffred Cream

Kilpailut

Päiväkirja & valmennukset