Etusivu Esittely Asukkaat Toiminta Tallikirja

VIRTUAALIHEVONEN || A SIM-GAME HORSE

Rhynchocephala MPB



© Bundy-Stock

Rhynchocephala MPB eli Ruttu
s. CAS36, ikä* (s. 22.01.2015, 4v 22.01.2015)
welsh part bred -tamma (50% welshverta), VH15-023-0048
tummanpunaruunikko, 146cm, kasv. Moana part breds, NZ
om. Moana part breds Nintsu VRL-01851, NZ
estepainotteinen, heB/120cm, helppo
* ikääntynyt suoraan 4-vuotiaaksi, sen jälkeen CAS

Luonne

On vaikea uskoa, että emä Ruutin tapaisesta ilopilleristä voi syntyä sellainen hapannaama nyrpistelijä kuin Ruttu on. Ruttu on nimittäin kipakka ja tammamainen tamma, joka viihtyy omissa oloissaan. Se tervehtii karsinaan tulijaa vihaisella mulkaisulla ja niskaan liimaantuneilla korvilla. Jos tämä ei säikäytä hoitajaa, alkaa Ruttu narskautella hampaitaan, viuhtoa hännällään ja jopa nostella uhkailevasti jalkojaan. Pelotteluvaihe kolmoseen siirtyminen riippuu hieman päivästä. Hyvänä päivänä Ruttu tyytyy hampaiden narskutteluun ja jalkojen nosteluun, mutta huonona päivänä neiti voi alkaa tehottoman uhittelun jälkeen niin sanotusti sanoista tekoihin. Hampaiden käyttäminen ihmiseen on melkein arkipäivää Rutun seurassa ja onpa poni pari kertaa kopauttanut kaviollakin mustelman hoitajansa jalkaan. Varsinkin satuloidessa tamma osaa olla melkoinen lohikäärme, sillä kukapa nyt satulavyön kiristyksestä pitäisi. Suitsittaessa Ruttu inhoaa korviin koskemista ja saattaa sen takia nostella päätään. Myös kylmät kuolaimet ovat ponin mielestä ehdoton NOU.

Ratsastaessa Ruttu on kuuma, herkkä ja omapäinen. Se ei siedä lainkaan epäselviä apuja tai hölskyvää istuntaa, mutta selkeät, päättäväiset avut taitavalta ratsastajalta joka tietää mitä tekee, ja Ruttu toimii ihan mukiinmenevästi. Se huomaa kyllä heti jos kuski ei ole tehtävien tasalla ja alkaa sitten sooloilla omia kuvioitaan. Ratsastajan onkin jatkuvasti vaikutettava hevoseen, jottei Ruttu saa aihetta pöllöilyyn. Kouluratsastus ei juuri liikuta Rutun sydäntä, mutta esteradalla poni on kuin kotonaan. Se hyppää näppärästi ja ketterästi ja kääntyy tiukempaankin kurviin. Erikoisesteitä Ruttu ei juuri noteeraa vaan hyppää ne vain hieman suuremmalla ilmavaralla kuin tavalliset puomiesteet. Tamma etenee esteradalla usein aika reippaasti, mutta ratsastajan ei parane ainakaan isoilla esteillä alkaa liikaa tapella ponin kanssa vauhdista. On parempi antaa Rutun hieman rynnätä jollekin esteelle, koska sitten se taas muistaa seuraavilla esteillä kuunnella paremmin ratsastajansa pienempiäkin pidätteitä. Maastossa Ruttu ei ole kovin miellyttävä. Se pelkää joka kiveä ja puskaa puhumattakaan raksahduksista ja muista äänistä. Tiedä sitten onko tamma oikeasti niin säikky vai haluaako se vain palata takaisin kotiin. Kaverin kanssa maastoillessa tai maastoesteillä se on hieman tyynempi.

Suku

i. Mon Pierre x
x (37,5% ox), trn, 161cm
ERJ-II
ii. Stop Me xx
xx, rn, 166cm
iii. French Dream xx
iie. Mademoiselle xx
ie. Mon Amour x
x (75% ox), trn, 157cm
iei. Toujours ox
iee. Mon Cher x
e. Chwa o Rydych
wC, trn, 130cm
ERJ-I, VVJ-III
ei. Bachgen Mawr
wC, m, 136cm
eii. Ar Werth
eie. Clawr Cain
ee. Freuddwyd Gwyn
wC, rn, 130cm
eei. Seren Unig
eee. Diemwnt Sgleiniog

Rutulla on sukua 1 polvi virtuaalimaailmassa.

Isä Mon Pierre on hankala ja temperamenttinen angloarabiori, jonka kanssa arki ei ole sieltä helpoimmasta päästä. Kaikki vaiva kuitenkin palkitaan, kun ori pääsee näyttämään taitonsa esteradalla. Pierre on nimittäin erittäin lahjakas estehevonen, mistä todisteena on iso liuta sijoituksia 150 sentin radoilta saakka. Esteiden lisäksi kuumaverinen ori on kilpaillut myös kenttäratsastuksen parissa. Pierre on väriltään tummanruunikko ja sillä on säkäkorkeutta 161 senttiä. Oriilla on aikaisempiakin jälkeläisiä, mutta Ruttu on sen ensimmäinen wpb-varsa.

Isänisä Stop Me syntyi harrastelijakasvattajalle, joka ei ensin tajunnut mitä oli käsiinsä saanut. Kun Stop Me sitten voitti nelivuotiaana laatuarvostelun saaden valtavasti suitsutusta estelahjoistaan, tajusi kasvattaja myydä oriinsa ammattilaiselle. Se oli tämän ruunikon onni, sillä ori pääsi näyttämään taitonsa esteradoilla. Täysverinen eteni aina GP-luokkiin asti. Kansainvälisille areenoille oritta ei koskaan viety, tiedä sitten miksi, mutta kotimaassaan se niitti sijoituksia ja voittoja aina Ranskan mestaruuksia myöten. Ori jäi eläkkeelle 16-vuotiaana ja keskittyi sen jälkeen täysillä siitosoriin puuhiin. Yllättäen Stop Mestä ei menestyksestään huolimatta tullut huippusuosittua jalostushevosta, johtuen sen vaatimattomista käynti- ja raviliikkeistä.
Isänisäisä French Dream oli kasvattajansa ehdoton suosikki. Ori polveutui hyvästä suvusta, mutta se ei jäänyt sukunsa varsoon, sillä oriista kuoriutui aikaa myöten loistava estehevonen. French Dream kilpaili esteratsastuksessa aina Olympialaisia myöten. Mitaleita Olympialaisista ei ori saanut, mutta parhaimmillaan se saavutti kansainvälisillä areenoilla MM-pronssia. Estehevosena tämä ruunikko täysverinen oli suorastaan täydellinen, mutta valitettavasti sen käynti- ja raviliikkeet olivat lyhyitä ja kiireisiä. Lisäksi oriilla oli rakenteessaan yhtä jos toistakin huomautettavaa. Kilpailusaavutustensa ansiosta French Dreamista tuli kuitenkin uransa jälkeen suosittujalostusori niin puoliveri- kuin täysverijalostuksessakin.
Isänisäemä Mademoiselle polveutui ranskalaisesta laukkasuvusta, mutta tamma itse ei ollut erityisen hyvä laukkahevonen. Parin kehnon laukkakauden jälkeen tamma sitten myytiinkin ratsuksi. Tummanrautias piirtopää osoittikin lahjoja esteille. Vuosien kuluessa tamma nousi aina kansallisiin 130 senttimetrin luokkiin saakka. Se oli tamman kapasiteetin huippu, sillä tammalla oli hieman laaka hyppytyyli ja se helposti kolautti puomit alas etujaloillaan. Sijoituksia ja jopa voittoja tammalla on runsaasti 120-130 sentin kansallisista luokista ja aikaratsastushevosena se oli omiaan reippaan laukkansa ja hyvän ratsastettavuutensa ansiosta. Vanhemmalla iällä tamma siirtyi siitokseen ja se jätti useita hyviä estehevosia.

Isänemä Mon Amour oli luonteeltaan erittäin oikukas angloarabitamma. Se oli herkkä ja kipakka ja sen mielialat vaihtelivat kuin vuoristorata. Mon Amour muistutti rakenteeltaan hyvin paljon arabia, minkä lisäksi se oli perinyt isänsä joustavat, lennokkaat liikkeet. Tammalla olisi ollut paljonkin annettavaa esteradoilla, mutta vaikean luonteensa takia sillä kilpailtiin lähinnä 100-110 sentin alueluokissa ja sielläkin vaihtelevin tuloksin. Hyvänä päivänä tamma oli lähes varma voittaja, huonoina päivinä matka tyssäsi todennäköisesti jo ensimmäiselle esteelle. Mon Amour varsoi kahdesti vanhemmalla iällä. Tamma lopetettiin 21-vuotiaana erinäisten vanhuuden vaivojen takia.
Isänemäisä Toujours oli tyypikäs arabiori, jolla oli valkea karva ja lennokkaat liikkeet. Ori oli kuitenkin hieman hankala luonne, eikä aina mitenkään mukava käsitellä. Toujours edusti puolalaista arabiverilinjaa, vaikka olikin syntynyt Ranskassa. Puolalaissukunsa ansiosta ori oli loistava käyttöarabi ja se menestyikin hyvin kenttäkilpailuissa aina kahden tähden kansallisiin luokkiin asti. Arabiksi Toujours hyppäsi loistavasti eikä 120 sentin rata tuottanut sille pienintäkään ongelmaa. Jalostuksessa oritta käytettiin vain vähän sen vaativan luonteen takia.
Isänemäemä Mon Cher hurmasi kilpailupaikoilla ulkonäöllään. Tamma muistutti rakenteeltaan hyvin paljon siroa arabia, minkä lisäksi se oli väriltään punaruunikko isoin merkein. Luonteeltaan Mon Cher oli hyvin herkkä ja helposti hermostuva. Se oli kuitenkin kiltti ja yhteistyöhaluinen ratsu. Tamma oli lahjakas estehevonen. Sijoituksia siltä löytyy runsaasti kansallisista 120-130 sentin luokista, sekä muutama startti 140 sentin luokissa. Kilpailu-uransa jälkeen Mon Cher astutettiin kahdesti, minkä jälkeen se myytiin harrastehevoseksi.

Emä Chwa o Rydych ei ole koskaan pahalla tuulella. Tamma on luonteeltaan oikea kestoaurinko, joka rakastaa kaikkea ja kaikkia. Ihanan luonteensa lisäksi Ruut on näppärä hyppääjä, energinen kouluratsu ja vauhdikas valjakkoajoponi, jolla on sijoituksia ja voittojakin useasta lajista. Ruut on väriltään tummanruunnikko ja säkäkorkeudeltaan 130 senttiä korkea. Tammalla on yksi jälkeläinen, mutta Ruttu on sen ensimmäinen welsh part bred -varsa.

Emänisä Bachgen Mawr jäi monien welshharrastajien mieliin. Ori oli ryhdikäs, vankka ja todella karismaattinen esiintyjä. Näyttelyissä pikimusta ja merkitön Bachgen Mawr keräsi katseita jo seistessään pää pystyssä paikoillaan. Kun ori sitten liikkui, sai se aikaan katsojissaan ihastuneita huokauksia. Tästä ei meinaan juuri welshin liikkeet parane! Bachgen Mawr voittikin useita näyttelyitä ja titteleitä palkintokaappiinsa. Näyttelyiden lisäksi oritta ei esitetty muualla, mutta oriin omistajan mukaan poni oli myös toimiva ratsu ja kärryponi. Bachgen Mawria käytettiin paljon jalostuksessa ja siitä onkin jäänyt useita näyttelymenestyjiä. Säkäkorkeudeltaan 136 senttinen poni edusti welshien C-sektiota.
Emänisäisä Ar Werth oli orimainen luonne, jota ei ollut niin kovin helppo käsitellä. Väriltään ori oli punaruunikko, tähdellä ja kahdella matalalla sukalla varustettuna. Säkäkorkeutta oriilla oli 137 senttiä eli poni edusti C-sektiota. Ar Werthilla oli hyvä rakenne ja ori saikin hyviä arvosteluita näyttelytuomareilta. Erityisesti oriin ryhdikkyyttä ja hyvää ylälinjaa kehuttiin. Orimaisesta luonteestaan huolimatta Ar Werth pärjäsi valjakkoajokilpailuissa jopa vaativissa luokissa kansallisella tasolla. Ori jätti jälkeensä myös liudan jälkeläisiä, joista useimmat perivät isänsä ryhdikkään olemuksen ja esiintymiskyvyt.
Emänisäemä Clawr Cain syntyi melko harvinaisesta ja vähemmän arvostetusta sukulinjasta, mutta tamma itse oli kaikkea muuta paitsi keskinkertainen. Nuorena tamma päätyi esteratsastajaperheelle, jonka tytär alkoi kilpailla tällä mustalla, 134 senttiä korkealla tammalla. Clawr Cain osoittautui loistavaksi hyppääjäksi ja parivaljakko sijoittui ja voitti useita kertoja metrin luokissa. Valitettavasti tamma loukkaantui muutaman kilpailuvuoden jälkeen ja se piti siirtää muihin töihin. Clawr Cain varsoi muutaman kerran ja se kantakirjattiin ensimmäiselle palkinnolle. Vanhempana tammalla kilpailtiin valjakkoajossa, jossa Clawr Cain sijoittui vaativissakin luokissa.

Emänemä Freuddwyd Gwyn oli hyväluontoinen, vain 130 senttiä korkea C-sektion welshtamma. Freuddwyd Gwyn oli väriltään ruunikko eikä sillä ollut lainkaan merkkejä. Varsana tamma kiersi muutamat näyttelyt ja sai hieman kehujakin tuomareilta, vaikka ei menestynyt mainittavasti. Tamman todelliset lahjat olivat esteradoilla. Pienen kokonsa takia poni ei tietenkään taloja hypännyt mutta metrin aikaluokissa se oli lyömätön ja voitti suorastaan leikiten isommat puoliverisetkin. Freuddwyd Gwyn oli erittäin tarkka jaloistaan ja pudotteli puomeja hyvin harvoin. Lisäksi tamma oli helppo ratsastaa ja se rakasti hyppäämistä. Kilpailu-uran jälkeen Freuddwyd Gwyn varsoi kolmesti, mutta varsoista vain yksi oli puhdas C-sektion edustaja.
Emänemäisä Seren Unig saattoi ehkä näyttää mustan värinsä ja vankan olemuksensa takia vaaralliselta, mutta todellisuudessa ori oli hyväntahtoisuuden ruumiillistuma. Seren Unig oli kiltti ja tasainen ori, joka toimi elämänsä aikana jopa tuntihevosena huolimatta sukupuolestaan! Laiskaksi oritta ei toki voinut sanoa, mutta se oli kuuliainen ja tasainen, joten aloittelijakin saattoi ratsastaa ponia turvallisesti. Seren Unig oli myös melko hyvärakenteinen ja se pääsikin C-sektion kantakirjaan toisella palkinnolla. Suosittua jalostusoritta ei ponista tullut, mutta parikymmentä jälkeläistä harraste- ja tuntiponina toiminut ori ehti elämänsä aikana saada.
Emänemäemä Diemwnt Sgleiniog oli oikea duracell-pupu! Tamma oli aina liikkeesä mikä teki siitä haasteellisen hoidettavan, vaikka poni kiltti perusluonteeltaan olikin. Diemwnt Sgleiniog kilpaili elämänsä aikana muutamien eri ratsastajien kanssa sekä koulu- että esteratsastuksessa. Koulukentillä energinen tamma ei liiemmin pärjännyt, vaikka kauniit liikkeet sillä olikin. Esteradat sujuivat paremmin kunhan selässä oli kuski, joka ei vauhtia pelännyt. Eteenpäinpyrkimystä kun tällä neidillä oli riittämiin. Vanhemmalla iällä Diemwnt Sgleiniogilla startattiin myös valjakkoajoa, missä tamma kertaalleen sijottui noviisi-luokassa. Diemwnt Sgleiniog oli väriltään sabinogeeninen punarautias, jolla oli säkäkorkeutta 132 sentin edestä.

Jälkeläiset
CAS41, t. Petronella MPB, i. Bad Brian MPB

Kilpailut

kalenteriin merkitään vain sijoitukset
    Estekilpailut
  1. 07.02.2016, Yemene, ERJ, 120cm, 5/40
  2. 18.02.2016, Brokeback, ERJ, 120cm, 1/30
  3. 19.02.2016, Brokeback, ERJ, 120cm, 3/30
  4. 06.04.2016, Zelos, ERJ, 120cm, 4/30
  5. 07.04.2016, Zelos, ERJ, 120cm, 5/30
  6. 22.07.2016, Stall Silverlycka, ERJ, 120cm, 3/40
  7. 11.08.2016, Edelsten, ERJ, 120cm, 3/30
  8. 13.08.2016, Edelsten, ERJ, 120cm, 2/30
  9. 21.08.2016, Edelsten, ERJ, 120cm, 2/30
  10. 24.08.2016, Rappadan, ERJ, 120cm, 1/40
  11. 25.08.2016, Edelsten, ERJ, 120cm, 2/30
  12. 30.08.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 3/30
  13. 31.08.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 5/30
  14. 07.09.2016, Haavelaakso, ERJ, 120cm, 3/30
  15. 11.09.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 2/30
  16. 12.09.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 4/30
  17. 13.09.2016, Haavelaakso, ERJ, 120cm, 3/30
  18. 14.09.2016, Haavelaakso, ERJ, 120cm, 3/30
  19. 18.09.2016, Varismäen tila, ERJ, 120cm, 5/30
  20. 19.09.2016, Varismäen tila, ERJ, 120cm, 4/30
  21. 19.09.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 1/30
  22. 22.09.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 2/30
  23. 23.09.2016, Untuvapilvi, ERJ, 120cm, 1/30
  24. 23.09.2016, Mandenbacke, ERJ, 120cm, 1/30
  25. 29.09.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 3/30
  26. 02.12.2016, Romilly, ERJ, 120cm, 1/33
  27. 05.12.2016, Romilly, ERJ, 120cm, 1/33
  28. 07.12.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 3/30
  29. 13.12.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 1/30
  30. 15.12.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 5/30
  31. 16.12.2016, Romilly, ERJ, 120cm, 2/80
  32. 18.12.2016, Vähäpelto, ERJ, 120cm, 4/30
  33. 23.12.2016, Romilly, ERJ, 120cm, 7/50
  34. 25.12.2016, Romilly, ERJ, 120cm, 2/50
  35. 24.02.2017, Colosseum, ERJ, 120cm, 4/80
  36. 03.03.2017, Cranleigh, ERJ, 120cm, 1/40
  37. 10.03.2017, Cranleigh, ERJ, 120cm, 2/40
  38. 14.03.2017, Elm Ponies, ERJ, 120cm, 2/30
  39. 15.03.2017, Elm Ponies, ERJ, 120cm, 2/30
  40. 15.03.2017, Cranleigh, ERJ, 120cm, 5/40
  41. 17.03.2017, Cranleigh, ERJ, 120cm, 6/40
    Koulukilpailut
  1. 12.02.2016, Huvitus, KRJ, he B, 4/40
  2. 14.07.2016, Moana part bred, KRJ, he B, 4/40
  3. 13.09.2016, Koistila, KRJ, he D, 3/50
  4. 20.09.2016, Koistila, KRJ, he D, 2/50
  5. 01.12.2016, Moana part breds, KRJ, heC, 1/23
  6. 04.12.2016, Moana part breds, KRJ, heC, 4/23
  7. 23.12.2016, Micram raceponies, KRJ, heB, 4/44
  8. 04.02.2017, Romilly, KRJ, he C, 3/55
  9. 07.02.2017, Romilly, KRJ, he C, 1/55
  10. 02.08.2017, Mitar, KRJ, he C, 1/30
  11. 05.09.2017, Team J&K, KRJ, he C, 3/40
  12. 12.09.2017, Härdelli, KRJ, he C, 3/30
  13. 19.09.2017, Härdelli, KRJ, he C, 3/30
    Kenttäkilpailut
  1. 13.02.2016, Juksula, KERJ, helppo, 6/60
  2. 03.08.2016, Ruuti, KERJ, helppo, 1/30
  3. 25.08.2016, Breawa, KERJ, helppo, 3/30
  4. 30.08.2016, KK Bailador, KERJ cup, helppo, 3/64
  5. 01.09.2016, Breawa, KERJ, helppo, 5/30
  6. 27.11.2016, Hengenvaara, KERJ, helppo, 3/23
  7. 13.09.2017, Hengenvaara, KERJ, helppo, 5/50
  8. 18.09.2017, Hengenvaara, KERJ, helppo, 7/50
  9. 20.09.2017, Hengenvaara, KERJ, helppo, 5/50
  10. 27.09.2017, Hengenvaara, KERJ, helppo, 4/50
  11. 29.09.2017, Hengenvaara, KERJ, helppo, 6/50
  12. 30.09.2017, Hengenvaara, KERJ, helppo, 6/50
Näyttelyt
00.00.2000, kutsu, NJ/MSY, luokka, 0/0, sert, JS (BIS tuom. )
00.00.2000, kutsu, NJ/MSY, luokka, 0/0, sert, JS (BIS tuom. )
00.00.2000, kutsu, NJ/MSY, luokka, 0/0, sert, JS (BIS tuom. )


Päiväkirja & valmennukset

Uusin kirjoitus on ensimmäisenä.

joulukuu CAS43, päiväkirjamerkintä 22.10.2016
Suomessa sijaitseva Stall Sjöholma järjesti kolmipäiväisen Sjöholma Ponicupin, jossa oli erikseen kategoriat pienille ja isoille poneille. Vaikka Suomi on meiltä Seelannista katsottuna kaikista kaukaisin mahdollinen kisakohde, päätin lähteä kymmenen ponin voimin matkaan. Mukaan otin siis viisi pikkuponia ja viisi isoa. Päätin ottaa pitkän reissun hieman mainoksenkin kannalta, sillä valitsin kisaponeikseni vain omia kasvattejani! Ruttu sai kunnian olla yksi listoille päässyt ponikasvattini. Kokonsa takia Ruttu osallistui isojen ponien cupiin, jossa kahden ensimmäisen päivän osakilpailuiden radat olivat 110cm-korkuisia ja finaalirata 120-senttinen.
Ensimmäisenä päivänä ensimmäisen osakilpailun rata oli matalammasta korkeudestaan huolimatta melko vaativa. Ruttu tuntui kuitenkin verryttelyssä harvinaisen hyvältä ja starttasin hyvillä mielin ensimmäiselle radalle. Otimme yhden pudotuksen tiukan kaarteen jälkeen olleelta pystyltä, jolle ratsastin hieman turhan vinoon. Muutoin olin rataan oikein tyytyväinen ja nopean aikamme ansiosta ylsimme seuraavalle karsintakierrokselle.
Toisen päivän verryttelyssä Ruttu oli hieman kuumempi ja kärsimättömämpi kuin edellisenä päivänä. Pari kertaa lämmittelyesteellä tamma pääsi ryntäämään oikein kunnolla ja saikin napakasti puomista jaloilleen. Sen jälkeen poni tuli paremmin avuille ja hypytkin alkoivat sujua. 110-sentin radalle lähdin siis melko luottavaisin mielin. Ensimmäiset kolme estettä sujuivatkin ongelmitta ja etenimme sujuvasti. Nelos- ja vitoseste oli suhteutettu linja, jossa neloselle Ruttu pääsi ryntäämään ja puomi tarttui matkaan. Tamma otti heti nokkiinsa moisesta, heitti parit raikuvat pukit esteiden välissä ja hyppäsi vitosesteen aivan typerästä paikkaa. Taas puomi alas. Ruttu yritti pukittaa uudelleen, mutta otin sen tiukempaan kontrolliin ja ratsastin loppuradan poni siivosti paketissa. Aika oli sen verran hidas ja virhepisteitäkin kahdeksan, joten emme päässeet finaaliin. Ensi kisoissa paremmin!
Nintsu

kesäkuu CAS41, päiväkirjamerkintä 21.03.2016
Rutun ensimmäisen varsan syntymää odottellessani olin harvinaisen pirteä. Olin juuri ollut viikonloppureissulla kylpylässä Whangerein eteläpuolella ja rehellisesti sanottuna vain nukkunut ja syönyt kaksi päivää kylpyläpalveluiden käyttämisen jäätyä vähemmälle. Mutta pääasia, että olin levännyt ja virkeä! Siivoilinkin puuhakkaasti toimistoa samalla kun odottelin varsomisen alkamista. Pyyhin juuri pölyjä valvontakameran monitorista, kun Ruttu meni ensimmäisen kerran maate. Keskeytin siivouspuuskani ja istahdin katsomaan näyöstä. Ruttu saatteli pienokaisensa ilman ongelmia maailmaan. Harvinaisen pullakka ja pyöreämuotoinen varsa näytti ensin elottomalta ja kiiruhdinkin nopeasti paikan päälle auttamaan. Huoleni oli onneksi turha, sillä päästyäni paikalle, pikkuponivarsa jo inahteli varsomisesta väyneelle emälleen. Ruttu jaksoi uupumuksestaan huolimatta vastata pehmeällä hörähdyksellä varsalleen ja pian molemmat olivatkin jo jaloillaan. Jonkin aikaa seurailin äiti-tytär-kaksikon puuhia ja kun kaikki näytti olevan kunnossa, jätin ponit rauhaan ja palasin toimistoon nukkumaan.
Nintsu

lokakuu CAS40, päiväkirjamerkintä 27.01.2016
Yleensä noudatamme Moanassa tiukasti CAS-ikääntymistä, missä yksi oikean maailman viikko on yksi virtuaalisen maailman kuukausi eli 12 IRL-viikkoa on yksi CAS-vuosi. Ikääntyminen on kuitenkin melko hidas ja alan kärsimättömästi haluta kasvatustani eteenpäin. Siksi päätinkin tehdä radikaalin teon ja lisätä kaikkien alle 5-vuotiaiden yksipolvisten hevosteni ikään 4 lisävuotta. Poni on siis ikäänkuin ikääntynyt heti syntymänsä jälkeen suoraan 4-vuotiaaksi ja jatkaa siitä sitten vanhenemista CAS-ikääntymisen mukaan. Neljä lisävuotta valitsin, koska sen jälkeen CAS-ikääntymisen jatkaminen on kaikista helpointa (1 IRL-vuosi on noin 4 CAS-vuotta). Rutun kohdalla pikaikäännytys tarkoittaa sitä, että tamma on nyt komeat 8 vuotta. Ei siis muuta kuin poni kisalistoille ja ahkera kilpakenttien kiertäminen päälle!
Nintsu

toukokuu CAS36, päiväkirjamerkintä 22.01.2015
Jos Ruutin piti odottaa 12 vuotta ennen esikoistaan, ei sen tarvinnut odottaa kuin vuosi seuraavan varsansa syntymää. Ruut varsoi tänään aamuyöstä isokokoisen, ruunikon tammavarsan Juksulan ranskalaissukuisesta angloarabioriista Mon Pierrestä. Varsa oli tulossa ulos toinen etujalka koukussa ja saimmekin Ruutin ja varsavahtiin minun kaveriksi jääneen Amenian kanssa tehdä ihan kunnolla hommia, että saimme tammavarsan jalat oikeaan asentoon, jotta syntyminen olisi edes mahdollista. Ruut ehti väsähtää pitkittyneen varsomisensa takia aika pahasti, mutta Ruttu-varsa tuntui olevan heti alusta alkaen täynnä virtaa. Varmaan nälkä sai varsan niin äkäiseksi! Eläinlääkärimme Ed kävi aamulla tamman ja varsan tarkistamassa ja hän vakuutti kaiken olevan kunnossa, joten jäämme luottavaisin mielin odottelemaan Rutun kasvua ja Ruutin seuraavaa varsaa.
Nintsu

kuu CAS00, päiväkirjamerkintä/valmennus/kilpailutarina/valmennustarina 00.00.0000
plaaplaaplaaplaaplaa plaaplaaplaaplaa plaaplaaplaaplaa aamen
Nintsu


Ulkoasun ja ulkoasun ponikuvan © Assi
Huomioithan, että tämä on VIRTUAALITALLI