Black Rose

Luonne

Rose on kiltti mutta hieman ujo tamma, jonka luottamuksen voittamiseen menee oma aikansa. Poni nauttii suuresti harjaamisesta, mutta se saattaa jännittää vieraita hoitajia tai äänekkäitä lapsia. Kiltteydestään huolimatta Rosea ei oikein lastenponiksi voi herkkyytensä ja arkuutensa takia kutsua. Hoitotoimenpiteissä tamma käyttäytyy asiallisesti vieraillakin kunhan käsittelijä on otteiltaan varma mutta lempeä. Rennoimmillaan Rose on kuitenkin tuttujen ja turvalliseksi todettujen hoitajien käsittelyssä. Taluttaessa tamma on mukava ja kevyt, se seuraa taluttajansa rinnalla hyvin, mutta voi jotakin jännittäessään unohtaa pysyä poissa ihmisen omasta tilasta ja tulla iholle "turvaan".

Ratsuna Rose on herkkä ja kuuliainen. Se kuuntelee hyvin apuja ja yrittää aina parhaansa, mutta epäselvät tai ristiriitaiset avut saavat sen jännittymään, jolloin rentouden hakeminen uudelleen voi olla haasteellista. Koulukuvioita tamma vääntää mielellään ja vaikkei liikettä riitäkään ihan korkeimpiin poniluokkiin, on Rose oikealla ratsastajalla ihan kelpo kouluponi tasaisuutensa, luonnollisen elastisuutensa ja tahdikkuutensa ansiosta. Hyppäämisestä tamma pitää ja se hyppää mielellään. Erikoisesteillä Rose tarvitsee enemmän tukea, mutta muuten tamma on hyvin suoraviivainen hypättävä, joka yrittää aina parhaansa mukaan hypätä ja pysyä irti puomeista. Maastossa Rose saattaa olla hieman hermostunut ja säpsy, mutta kavereiden seura tai edessä siintävät maastoesteet saavat tamman unohtamaan möröt.

Suku

Rose on suvuton eli sillä ei ole sukua virtuaalimaailmassa.

Isä O’Boy! oli harvinaisen komea ruunikko suurilla sabinomerkeillä ja kahdella herasilmällä. Ori oli 132 senttiä korkea welshponiori. Näyttelytuomarit hieman vierastivat oriin huomiotaherättävää väritystä, minkä vuoksi poni ei saavuttanut merkittäviä meriittejä näyttelykehistä. Varsinaisesti sen rakenteessa tai liikkeissä ei kuitenkaan ollut suurempaa moitittavaa. Kantakirjaan O’Boy! hyväksyttiin toisella palkinnolla. Varsinaiset meriittinsä ori keräsi ratsastuskilpailuista, sillä hyvän luonteensa ansiosta sille löytyi useita sopivan kokoisia ratsastajia ja ori ehtikin kilpailla show- ja hunter-kilpailuiden lisäksi myös esteitä ja koulua. Parhaimmillaan O’Boy! oli ehkäpä esteradalla, sillä se todella nautti hyppäämisestä, mutta myös kouluratsastukseen tasapainoisesti liikkuvalla oriilla löytyi lahjoja. Jalostuskäytössä ponia käytettiin pääasiassa ratsuponien jalostuksessa, mutta se jätti myös lahjakkaita käyttöponeja niin ratsuponeihin kuin welsheihinkin.
Isänisä Black Blade oli musta, 132-senttinen B-poniori. Ori oli hyvätapainen käsiteltävä, vaikkei luonteeltaan mikään tossukka ollutkaan. Kiiltävän musta ori käänsi katseita siellä missä kulki! Näyttelyissä Black Blade menestyi hyvin ja se vietti muutaman kauden myös Keski-Euroopan näyttelyiden palkintopöytiä tyhjentäen. Erityisesti tuomarit kehuivat oriin kaunista päätä ja ilmettä sekä hienoa ylälinjaa. Ratsukäytössä Black Blade ei suuremmin ollut, mutta se liikkui hyvin ja kantoi itsensä luonnostaan ylämäkeen, joten sillä olisi varmasti ollut lahjoja myös ratsupuolelle. Jälkeläisiinsä Black Blade jätti vahvasti mustia jouhiaan, sekä hyvää rakennetta ja liikettä.
Isänemä Oh Deer! suurine merkkeineen oli hieman hassunnäköinen. Raudikko suurilla sabinomerkeillä varustettuna oli 135 senttiä korkea, kapea ja kevytrakenteinen. Kantakirjauksessa tamma sai vain kolmannen palkinnon ja näyttelyissäkin poni menestyi hieman vaihtelevasti. Suuret merkit, herasilmät ja melko kuikelo kaula eivät olleet useimpien tuomareiden mieleen, vaikka Oh Deer! muutoin oli melko korrektirakenteinen ja liikkui laadukkaasti. Ratsastuskilpailuissa tamma pärjäsi sekä koulu- että esteradalla helpoissa luokissa hyvin. Kapealla ja pienelle ponille oli hieman haasteellista löytää sopivia ratsastajia, mutta tamman mutkaton luonne teki siitä hyvän opetusponin nuorille kilparatsastajan aluille.

Emä Black Crescent oli musta, 130-senttinen welshtamma. Ratsastuskouluun syntynyt tamma oli perinyt isänsä hieman aran ja varovaisen luonteen, ja jo ratsukoulutuksen alkuvaiheessa tamma todettiin tuntikäyttöön sopimattomaksi. Black Crescentin onneksi se päätyi yksityisomistukseen osaavaan hevosperheeseen. Tamma sai hyvän koulutuksen ja toimikin varovaisesti luonteestaan huolimatta varsin kelvollisesti perheen opetusponin virassa. Muutamia kilpailutuloksiakin tammalta löytyy ja kauniisti liikkuva poni olisi saattanut olla varsin näppäräkin kouluponi jos sille olisi osunut kohdalle sopiva ja innostunut ratsastaja. Perheen lasten kasvettua Black Crescentille liian isoksi, tamma sai kuitenkin jäädä perheeseen ja sillä teetetettiin muutama varsa. Pääasiassa tamma kuitenkin sai viettää loppuikänsä mukavaa pullaponin elämää ja nauttia omistajaperheensä tuomista porkkanoista ja rapsutuksista. Black Crescent lopetettiin 21-vuotiaana useiden pienten terveysongelmien kasaannuttua.
Emänisä Sailor Black oli komea kiiltävän musta, 133-senttinen welshponiori. Ori oli ryhdikäs, sopusuhtainen ja hyvin liikkuva, mutta luonteeltaan hieman arka ja reaktiivinen. Ori polveutuu hyvistä, Yhdysvalloissa suosituista ja menestyneistä sukulinjoista, joten arkuudestaan huolimatta ori hyväksyttiin kantakirjaan toisella palkinnolla. Komea ja näyttelymenestystäkin kerännyt ori nousi melko suosituksikin siitosoriiksi joinakin kesinä, joten jälkikasvua oriilta löytyy. Valitettavasti Sailor Black periytti arkuuttaan jälkeläisiinsä hyvän rakenteen ja liikkeiden lisäksi. Oriin jälkeläisiä on kuitenkin menestynyt niin näyttelykehissä kuin kouluradoillakin ja löyytypä joukosta muutamia lahjakkaita esteponejakin.
Emänemä Moondust oli 130-senttinen rautiaankimo tamma. Tamma sai kasvaa rauhassa laumassa, mistä se vasta nelivuotiaana ratsukoulutettiin ja myytiin ensin yksityisomistukseen. Hyväluonteinen, mutta reipas pikkutamma ehti kokeilla siipiään sekä koulu- että estekilpailuissa ennen kuin omistajaperheen lapset kasvoivat ponille liian suuriksi ja tamma myytiin ratsastuskouluun. Suloisesta Moondustista tuli suosittu ratsastuskouluponi ja se edusti kouluaan usealla eri ratsastajalla erinäisissä ratsastuskoulujen välisissä mestaruuksissa. Erityisesti esteradalla tamma oli lahjakas ja varsin voitokaskin. Vanhemmiten ponille alkoi tulla jalkoihin pientä vaivaa, mutta tamma oli koulussa niin suosittu, ettei sitä myyty, vaan se siirtyi siitoskäyttöön ja ehti pyöräyttää useamman suloisen welshvarsan kävijöiden ihasteltavaksi ennen lopetustaan.

Jälkeläiset
o. Claridge Gentleman's Power, i. Ace of Spades
t. Moana's Rhosyn Du, i. Fflawiau Unigryw

Kilpailut

Päiväkirja & valmennukset