Hyväpäinen ja ihmisrakas tamma, jolta löytyy ponnua ja sydäntä isommillekin esteradoille.
|
Nimi: Jolanda D'or "Lana" Rekisterinumero: VH17-011-0147 Sukupuoli: Tamma Syntynyt: 21.05.2017 / 25v (8v 25.09.2017, sekalainen ikääntyminen) Rotu: Hannover Omistaja: Nintsu VRL-01851 Kotitalli: Juksula Kasvattaja: Gestüt Diore, Disa VRL-03335, Saksa Väri: Ruunikonkimo Säkäkorkeus: 166cm Koulutus: estepainotus ! kilpailee porrastettuja ! >>>>>>>>>> Ko: helppo A >>>>>>>>>> Re: 150cm >>>>>>>>>> ERJ-I (5/2025, 105,5p) |
© Jean, CC BY 2.0 |
Meidän kuvankaunis valkea Lanamme on ihmisrakas, järkevä ja herttainen tamma. Se on aina rauhallinen ja selväpäinen, eikä se hermostu missään tilanteessa kotona tai vieraissa. Hoitaessa Lana on mitä mukavin hoidettava. Se viihtyy ihmisten seurassa, nauttii harjauksesta eikä koskaan kyllästy rapsutteluihin, mutta käyttäytyy silti aina kohteliaasti, eikä tungettele ihmisen omaan tilaan. Lana nostaa kaviot kevyestä pyynnöstä ja tamma myös siirtyy tarvittaessa pehmeällä tuuppauksella haluttuun suuntaan. Varustaessa ei Lanan kanssa ole koskaan mitään ongelmia. Myös taluttaessa tamma on hyväkäytöksinen ja se seuraa vaikka pientä lastakin löysällä narulla mehevien ruohotupsujen ohitse.
Ratsastaessa Lana on nöyrä ja kuuliainen, mutta myös eteenpäinpyrkivä ja aktiivinen. Tammalla on varsin reippaan askeleet, joten rauhallisesta luonteestaan huolimatta se ei välttämättä sovi ihan alkeisratsuksi. Lanassa on pientä työnarkomaanin vikaa ja vaihtelevat tehtävät saavatkin tamman innostumaan. Yksittäisinä liikkeinä Lana osaakin vaikka mitä koulukuvioita, vaikka sen liikkeiden laatu ei kokonaisiin vaativiin kouluratoihin riitäkään. Mutta osaapahan tamma jopa puolipiruetitkin laukassa! Laukka Lanalla toki onkin laadukkain askellaji. Hyppylahjoja Lanalla riittää. Tammalla on hyvä hyppytekniikka ja paljon esteälyä, mikä yhdistettynä hyvään ratsastettavuuteen onkin melkoisen voittamaton kombo. Lana ei kyttää erikoisia esteitä ja sen laukkaa on helppo säädellä tekniselläkin radalla. Lana on jaloistaan varovainen eikä tahdo koskea puomeihin, mutta se ei silti pelkää yrittää hyppyä huonommastakaan paikasta, vaan yrittää aina parhaansa ylittääkseen esteen. Maastossa Lana on leppoisa ja luotettava maastoratsu, joka ei jännitä mitään maastossa vastaan tulevaa elävää tai elotonta. Lana sopii järkevyytensä ansiosta myös turvahevoseksi muille hevosille.
| i. Cranleigh Joaquin hann, km, 169cm ERJ-I, KTK-III |
ii. Jackson GER hann, rt, 172cm, KTK-II |
iii. Javier |
| iie. Amazonia | ||
| ie. Marigold hann, km, 166cm |
iei. Manchester | |
| iee. Rosegold | ||
| e. Chelsea D'or hann, trn, 165cm ERJ-I |
ei. Chambord II hann, trn, 168cm, ERJ-I |
eii. Chambord I |
| eie. Kahlua Cloud | ||
| ee. L'Amour Juneau hann, trt, 166cm, ERJ-I |
eei. L'Amour Alaska | |
| eee. Magnoma |
28.05.2017, päiväkirjamerkintä
Kun näin Disan kevätmyynnin mainoksen, olin aivan varma, että mukaani lähtee welshponi tai pari. Mutta mitä vielä! Rakastuin suin päin nelivuotiaaseen, kauniiseen hannovertammaan, joka esiteltiin Jolandaksi. Rauhallisen uteliaasti käyttäytynyt tamma toden totta vei sydämeni, joten ei se auttanut kuin kaivaa kuvetta ja tehdä kaupat ponin sijaan puoliverisestä. Kavioeläin kuin kavioeläin, vai kuinka? Kovin kauas ei Jolandan, eli Lanan, tarvitse kasvattajansa luota uuteen kotiinsa muuttaa, sillä Saksan rajojen sisäpuolella pysytään. Lana on Dioren henkilökunnan toimesta peruskoulutettu ja sille povataan lupaavaa tulevaisuutta estekentillä. Meillä Juksulassa tamma saa ensin rauhassa kotiutua ennen kuin alamme ottaa tuntumaa toisiimme. Sitten meitä odottavatkin jo estekentät ja toivottavasti myös monet kunniakierrokset ja ruusukkeet! Nintsu
16.07.2018, päiväkirjamerkintä
Lana kävi viettämässä lähes kaksi vuotta maapallon toisella puolen Uudessa-Seelannissa yhteistyötallillamme Moana part bredsissa siitosliisingissä. Tuloksena vierailusta Seelantiin jäi emänsä ponimainen kopio, kuvankaunis kimo tammavarsa. Meille takaisin Saksaan palautui hyvinhoidettu, ja erittäin hyvin syötetty, Lana, jota talliporukkamme olikin jo ehtinyt kaivata. Tämä tamma kun on harvinaisen hyväntuulinen ja mukava joka tilanteessa! Olemme pikkuhiljaa kuntoutelleet tammaa takaisin kisakuntoon ja tänään olikin aika ottaa ensimmäiset isommat hypyt ennen paluuta kilpakentille uraa jatkamaan.
Verryttelin tamman ensin huolellisesti ja tarkistin, että ratti, kaasu ja jarru toimivat - ja hyvinhän ne Lanan kanssa tietenkin toimivat, mitäs minä sellaista olin edes mennyt epäilemään. Tamma toimi tapansa mukaan kuin kello, joten pienen käyntituokion jälkeen otin vielä lämmittelyksi helppoja lähestymisiä muutamalle ristikolle. Lana ilahtui selvästi päästessään hyppäämään ja muutamaan lähestymiseen sainkin pidättää hieman enemmän, jotta sain tamman pidettyä avuilla ja hypystä nätin ja pyöreän. Kivasti Lana kuitenkin parin ensimmäisen intoilun jälkeen tasaantui.
Olin rakentanut kentälle simppelin viiden esteen (kuuden hypyn) radan, jossa oli yksi sarjaeste, yksi kaareva linja ja yksi suora linja. Aloituskorkeudeksi olin asettanut Lanalle helpon 110 senttiä, jollaisia on tässä ehditty mammaloman jälkeen jo useissa treeneissä ylittää. Tulin ensin jokaisen tehtävän - sarjan, kaarevan linjan ja suoran linjan, yksittäisinä. Ihan vain varmistaakseni jälleen kerran, että tammalla on hallintalaitteet kunnossa ja että löydämme yhdessä hyvän rytmin. Meillä ei ollut yhdelläkään tehtävällä mitään ongelmaa, joten mennä roiskautimme sitten koko radan - helppoa, mukavaa ja vaivatonta. Hyvä Lana!
Tulin alas satulasta nostamaan esteet noin 130 senttiin ja annoin Lanan hieman vetää henkeä. Nousin takaisin satulaan, keräilin ratsuni yhden laukkaympyrän aikana taas kasaan ja aloitin sitten radan uudella korkeudella. Lana oli aivan liekeissä ja hyppäsimme radan täydellisessä rytmissä ja niin helposti ja vaivattomasti kuin esteet olisivat olleet vain kavaletteja! Taas jalkauduin nostamaan esteet, tällä kertaa jo sinne 150 senttiin eli Lanan kisakorkeuteen saakka - tätä korkeutta emme olekaan vielä loman jälkeen kertaakaan hypänneet.
Pienen käyntitauon jälkeen oli aika keräillä ohjat ja haeskella Lana taas työmoodiin. Tamma olikin heti valmiina kuin partiopoika, joten ei muuta kuin radalle. Pidin tasaisen tuntuman ja jalan lähellä, laskin askeleita ja annoin tammalle tilaa hypyissä. Esteet ylittyivät yksi toisensa jälkeen kuin vettä vain, eikä korkeus tuntunut yhtään isolta! Viimeisen hypyn, sarjaesteen jälkimmäisen okserin, jälkeen olin niin onnellinen että melkein jo nolotti ilahtua niin kovasti yksistä kotitreeneistä. Lana oli kuin taukoa ei olisi ollutkaan ja hyppäsi hienosti koko sydämellään. Ei voisi parempaa hevosta toivoa! Tamma todellakin oli ansainnut rennot loppuverryttelyt ja loppukäynnit maastossa. Kunhan saan Lanan tiptop-hoidettua pois treenien jälkeen, alan vimmatusti selaamaan kisakalenteria ja miettimään tammalle sopivia kilpailuita. Nintsu
ulkoasu © Pilvimarja 2008 / muikkunen
kuva © Pixabay