Etusivu Esittely Asukkaat Toiminta Blogi

VIRTUAALIHEVONEN || A SIM-GAME HORSE



MUISTOSIVUT 09.06.2019

Winna B

ERJ-II, VVJ-II, VWY-II, KTK-III

Winna B eli Winna
s. 04.06.2014 (sekalainen ikääntyminen, 8v 10.05.2017)
welsh B -tamma, VH15-022-0054
voikko, 131cm, ex-om. miivi VRL-13320
om. Moana part breds Nintsu VRL-01851, NZ
yleispainotteinen, heB/80cm, noviisi

Luonne

Yleisesti Winna on täyspäinen ja asioihin rauhallisesti suhtautuva tamma. Se on hyvätapainen joka tilanteessa eikä tunnu hermostuvan yhtikäs mistään. Hoitaessa Winna onkin oikein miellyttävä ja helppo poni. Se seisoo tyynesti paikoillaan pidemmänkin harjausmaratonin ajan ja siirtyy tarvittaessa kevyestäkin pyynnöstä. Kaviot tamma nostaa mukisematta eikä ala heilua kesken puhdistuksen. Suitsittaessa Winna ei ole tippaakaan arka päästään tai korvistaan, joten kokematonkin hoitaja voi rauhassa harjoitella suitsimista tamman kanssa. Satuloidessa poni saattaa hieman pullistella, mutta lapsenkin voimat riittävät vyön kiristykseen. Taluttaessa Winna käyttäytyy hyvin ja sovittaa askeleensa taluttajan vauhtiin. Erityisen hyvin tamma käyttäytyy lasten talutettavana.

Ratsastaessa Winna ei ehkä ole säpäköin ja lahjakkain kilpaponi, vaan tasainen ja turvallinen ratsu kaikille vauvasta vaariin. Winnan selkään voi laittaa kenet tahansa ilman pelkoa ponin käytöksestä! Aloittelijoilla Winna on hieman laiskanpulskea, mutta jolkottaa kyllä pyydettyä askellajia vaadittaessa vaikka koko päivän. Tamma pysyy myös hyvin kevyenä ratsastaa, eikä sen selässä lapset opi potkimaan ratsuaan, vaan pienemmätkin avut riittävät. Silti Winna ei ylireagoi apuihin tai järkyty isommistakaan nykäyksistä. Kokeneemman kuskin alla Winna ei laiskottele, mutta ei se ilmaiseksi mitenkään hienosti mene. Kun ponilta vain osaa pyytää oikein, suorittaa se kaiken pyydetyn tarkasti ja huolella. Hypätäkin tamma osaa, vaikkei ehkä ihan huippuesteponi olekaan. Kiltisti Winna menee yli kaikesta mitä päin se ohjataan yrittäen aina parhaansa. Maastossa Winna puksuttaa tasaisesti kuin juna napaten aina välillä vähän matkaevästä polunvarren puista.

Ajaessa Winna on aivan yhtä luotettava ja ongelmaton kuin ratsunakin. Tamma ei liikkeiltään ole ehkä näyttävin, mutta tasaisuutensa ja helpon ajettavuutensa ansiosta koulukokeet sujuvat mallikkaasti. Winna on hyvin tarkka ja ketterä ajettava, joten tarkkuuskokeessa sen kanssa voi päästä erittäin hyvillekin sijoille. Maratoonilla ponin pelottomuus ja ehdoton luotto kuskiinsa pääsevät oikeuksiinsa.

Suku

i. Wolowitz
wB, rnkm, 134cm
ii. Gorwedd Gwyn
wB, rnkm, 130cm
iii. tunt
iie. tunt
ie. Storm Eira
wB, prt, 131cm
iei. tunt
iee. tunt
e. Peppermint B
wB, vkk, 130cm
ei. Diafol Gwyn
wB, vkkkm, 128cm
eii. tunt
eie. tunt
ee. Capucine
wB, rn, 135cm
eei. tunt
eee. tunt

Winna on suvuton eli sille ei löydy sukua virtuaalimaailmasta.

Isä Wolowitz oli ruunikonkimo, 134 senttiä korkea B-sektion welshori. Wolowitz oli luonteeltaan hieman hönttä ja aivan liian kiinnostunut tammoista, vaikkei osannutkaan kosiskella kauniimpaa sukupuolta kovinkaan viehkeästi. Nuorempana ori oli aivan liian tohelo sille sopivan pienien ratsastajien ratsuksi, joten ponin kanssa keskityttiin valjakkoajoon. Wolowitz pärjäsikin lajissa loistavasti ja se keräsi menestystä ihan kansallisella tasolla saakka vaativissa luokissa. Vuodet rauhoittivat hieman oritta ja lopulta se pääsi poniratsastajan kanssa esittelemään taitojaan myös ratsuna kilpaillen sekä koulua että esteitä kelvollisella menestyksellä. Wolowitz vaikutti jonkin verran myös jalostuksessa ja siitä jäi muutama varsin menestynyt valjakkoponi.

Isänisä Gorwedd Gwyn oli väriltään ruunikonkimo. Se kantakirjattiin nelivuotiaana toiselle palkinnolle, jolloin sen säkäkorkeudeksi mitattiin 130 senttiä. Gorwedd Gwyn polveutui hyvästä suvusta ja se tekikin elämäntyönsä siitosoriina. Ori itse ei sen kummemmin kilpaillut, vaikka sitä kotioloissa liikutettiinkin säännöllisesti sekä ratsain, että kärryillä. Gorwedd Gwynin jälkikasvun kilpailutulokset puhuvat kuitenkin puolestaan, sillä oriista jäi muutama kansainvälisen tason valjakkoponi, monia aluetason ratsuja ja useita näyttelymenestyjiä.
Isänemä Storm Eira sai liikanimen "ball" (suom. pallo) jo nuorena. Tamma nimittäin lihoi jo pelkästä ruoan näkemisestäkin! Punarautias piirtopää oli 131 senttiä korkea ja luonteeltaan oikein leppoisa ja mukava. Se toimi luotettavana lastenratsuna ja sillä kilpailtiinkin hieman lähialueiden poniklubien pikkukilpailuissa niin koulu-, este- kuin maastoratsastuksessakin. Lihava Eira oli myös kelpo kärryponi, vaikkei sillä koskaan lajissa kilpailtukaan. Varsoja Storm Eiralle siunaantui vuosien varrella kaksi. Tamma lopetettiin kaviokuumeeseen 19-vuotiaana.

Emä Peppermint B oli hellyyttävä, pirteä ja kiltti tamma. Se menestyi nuorena näyttelyissä ja voitti kerran Best in Show -tittelinkin paikallisessa welsh show'ssa. Peppermint oli väriltään kauniin kultainen voikko ja sen aikuiskorkeus oli 130 senttiä. Kantakirjaan poni merkittiin toiselle palkinnolle, jääden vain yhden pisteen päähän ensimmäisestä! Peppermint varsoi kuusi varsaa ja suoritti noviisi-tason valjakkoajoa aina aluekilpailuissa saakka siinä sivussa. Valjakkoponina Peppermintin valttina oli sen kauniit ja tahdikkaat askellajit, joilla se keräsi hyvän pistesaaliin koulukokeesta. Ratsuna Peppermint toimi vain kotioloissa sopivan kilparatsastajan puutteessa. Peppermint eli vanhaksi, sillä tamma lopetettiin hammasvaivojen takia huikeassa 28 vuoden iässä.

Emänisä Diafol Gwyn oli voikonkimo, vain 128 senttiä korkea B-sektion welshori. Diafol Gwyn oli eläväinen luonne eikä se varsinkaan nuorempana seissyt sekuntiakaan - ei edes näyttelyissä! Oriin näyttelymenestys jäikin kelvollisesta rakenteesta huolimatta laihaksi. Käyttöponina Diafol Gwyn sen sijaan oli omiaan. Ihan aloittelijoiden ratsuksi siitä ei ollut, mutta kokeneempien lasten kanssa se suoritti niin koulua kuin esteitäkin hyvällä tasolla kokoonsa nähden. Kärryjen edessä ori toimi myös hyvin ja se starttasi vanhemmalla iällä muutamissa valjakkoajokilpailuissakin pärjäten erityisesti maratoonilla.
Emänemä Capucine oli hyvin tavallisen näköinen, ruunikko, 135-senttinen tamma. Capucine ei ehkä hurmannut ulkonäöllään mutta luonteeltaan se oli oikein mukava. Tamma sopi erinomaisesti lastenkin käsiin ja viettikin elämänsä lähinnä aloittelijoita opettaen. Sen omat kilpailunäytöt eivät siksi kummoiset olekaan. Opetustyön lomassa Capucine varsoi neljästi ja kaikki sen varsat olivat erittäin laadukkaita käyttöponeja, joten eiköhän Capucinen omatkin kyvyt olisi kilpailuihin saakka riittäneet. Capucine lopetettiin 22 vuotiaana vanhuuden vaivoihin.

Jälkeläiset
o. Rhodri ABG, i. Rondel ox
t. Moana's Bisquit, i. Maelgwyn

Kilpailut

kalenteriin merkitään vain sijoitukset
Winna on kilpaillut porrastettuja kilpailuita eikä sijoituksia merkitä tälle sivulle.
Pistetilanteen voi tarkistaa ponin VH-profiilista.
Näyttelyt
12.08.2018, Adina, VSN, wB-tammat, RCH
Laatuarvostelut
30.06.2018, ERJL, ERJ-II (7 + 40 + 20 + 20 + 12 = 99p)

30.06.2018, VVJL, VVJ-II (6 + 40 + 18 + 20 + 13 = 97p)

20.01.2019, VWYL, VWY-II (7,5 + 5 + 6 + 22 + 4 = 44,5p)

20.02.2019, PoniKTK, KTK-III (17 + 16 + 17 + 16 = 66p)


Päiväkirja & valmennukset

Uusin kirjoitus on ensimmäisenä.

09.10.2017, päiväkirjamerkintä
Vaikkei kapasiteettia olekaan taivaisiin niin hienon kilpauran se meidän Winna on silti tehnyt! Tänään tamma nappasi viimeiset puuttuvat pisteensä porrastetuista estekilpailuista ja siirtyy näin ollen kilpailueläkkeelle vain 13-vuotiaana. Valjakkoajon parissa tamma on pärjännyt oikein hyvinkin, 35. startissa on nimittäin viisi sijoitusta ja muutama voittokin. Esteratsastuksessa starttasimme 31 kertaa, joista Winna ei sijoittunut kertaakaan. Useasti olimme kuitenkin juuri ensimmäinen ei-sijoittunut, mikä ei ole huonosti sekään. Nyt tamma muuttaa takaisin pihattoon ja saa nautiskella laidunruohosta niin paljon kuin sielu sietää! Onneksi täällä Uusi-Seelannissa on lämmintä vuoden ympäri, joten vihreä ei ihan heti lopu. Laidunnuksen lomassa Winna pääsee välillä töihinkin, sillä hyväluontoisena ponina sille on paljon innokkaita ratsastajalapsia jonossa.
Nintsu

11.07.2007, päiväkirjamerkintä
Nyt koittaa Winnalla kova arki, kun sen Kitty-tytär on kokonaan vieroitettu ja emän itsensä on aika siirtyä kilpaponin hommiin! Winna on koko meillä olo aikansa asunut pihatossa, joten muutto karsinatalliin muiden kilpaponien joukkoon on jo neidille iso juttu. Tammalle on rakennettu kuntoa hitaasti jo laitumelta käsin eli ihan nollasta ei tarvitse treenien kanssa lähteä. Tavoitteenamme onkin kilpailla porrastetuissa kilpailuissa esteratsastuksessa ja valjakkoajossa aina ponin kapasiteetin rajoille asti. Mikään superkilpaponi ei meidän tasainen ja turvallinen Winnamme ole, mutta uskon sen pärjäävän kelvollisesti ainakin 80 sentin esteluokkiin ja noviisi-tason valjakkoluokkiin saakka. Tamman valtteina ovat sen ehdoton tasaisuus ja erittäin hyvä ratsastettavuus ja ajettavuus.
Nintsu

01.06.2017, päiväkirjamerkintä
Uusi ostotammamme Winna kävi ennen meille muuttoaan vierailulla Adinassa, jossa tapasi Jannican omistaman, komean B-oriin Maelgwynin. Vaikka hieman jännitinkin pitkän matkan aiheuttamaa luomisriskiä, sujui kantoaika erinomaisesti ja varsa pysyi matkassa koko pitkältä tuntuneet 11 kuukautta. Tänään Winna sitten varsoi kauniin, ruunivoikon tammavarsan parilla sukalla varustettuna. Kaikki sujui oikein mainiosti, eikä minun apuani tarvittu vaikka toki olinkin koko ajan valmiudessa lähistöllä. Nyt tuore emätamma ja suloinen Bisquit-varsa saavat tutustua rauhassa toisiinsa varsomispihaton suojissa, ennen kuin siirrämme ne tammalaitumelle muiden siitostammojen ja maitovarsojen luokse oppimaan hevosen elämää. Winna saa hoitaa pienokaisensa rauhassa, ennen kuin alamme hioa yhteistyötämme ratsain ja ajaen tavoitteenamme kilpakentät.
Nintsu

10.05.2017, päiväkirjamerkintä
Koska mielestäni poneja ei koskaan voi olla liikaa (tallimestarillani saattaa tosin olla tähän eriävä mielipide, johon muu henkilökuntani todennäköisesti yhtyy), menin ja ostin ihanan, voikon welshtamman, joka papereiden mukaan on nimeltään Winna B. Valjakkoajossa kilpaillut mutta myös ratsuksi koulutettu tamma saapui meille Abgelegenheitista Saksasta, jossa se on saanut nauttia miljoonaperijätär miivin huippuhenkilökunnan hoivasta. En viitsinyt lähteä yhtä ponia Saksaan asti katsomaan, eli Winna on taas yksi poni lisää postimyyntiostoksieni mittavaan joukkoon. Mutta ainakin se on nätti kuin mikä ja voikko! Tänään tämä ihana (sanoinko jo voikko?) poni saapui uuteen kotiinsa tänne meille. Vähän neiti oli matkasta pöllästynyt mutta muutoin hyvävointinen. Kunhan tästä yhteiselo alkaa sujua, tähtäämme kisakentille!
Nintsu


Ulkoasun ja ulkoasun ponikuvan © Assi
Huomioithan, että tämä on VIRTUAALITALLI